Isojako 1775

1

B 7 Hki 34 / 3 – 4 Charta öfver Ena delen uti Lillhoplax Bys Skog uti Nylands Län Borgo Härad och Hellsing socken författad år 1775 af Carl P. Hagström (genom Claes G. Nording ) (suom.: Isojako metsämailla Vähä Huopalahden kylän metsissä uudenmaan läänissä Porvoon kihlakunnassa Helsingin pitäjässä v. 1775)

Kartta käsittää Vähä Huopalahden kylän metsäomistukset kylän pohjoisosassa. Kylän metsämaat rajoittuvat täällä kolmeen eri kylään. Idässä Oulunkylään, pohjoisluoteessa Kaarelaan (Kårböle) ja rajapyykin kohdalla Pakinkylään (Baggböle). Rajapyykillä Ahlbro Rå No 4 kohtaavat nämä kolme mainittua kylää.

Vähä Huopalahden rajaviivalla rajapyykkien Ahlbro Rå No 4 luoteessa ja Nyängs Rå No 5 kaakossa välisellä alueella on Maunulan länsi- ja lounaisosa. Näiden kahden rajaviivan pituus on n. 2300 kyynärää eli n. 1375 m. Tällä alueella on neljän talon (F, E, D, C ) ja mahdollisesti lisäksi vielä yhden talon (N) metsäomistuksia. Näiden lisäksi alueella, talojen D ja C omistusten ja kylän rajan välissä on vielä sotilastaloon (ruotujakolaitos) kuuluva kallioinen niitty, merkitty tekstillä ”Soldat äng”

1800-luvulla vuoden 1775 kartta ollut pohjana v. 1870 ja 1874 Isojaon järjestelyille.

V. 1775 kartan mukaan tällä alueella joka käsittää Maunulan alueen on ollut seuraavien talojen metsäomistuksia:

C Böls, kronohemman, 9 alnar
D Utbytesjorden….
E Korpas, skattehemman
F Backas, skattehemman

Metsäalueet merkitty seuraavanlaisesti laskettuna lounaasta kaakkoon:

F Backas – dels hög och dels låglänt mark med Gran och Björk
E Korpas, D Utbytesjord, C Böls – metsät merkitty samoin kuin F Backas

Maaston laatu on merkitty arabialaisin numeroin ja selitetty seuraavasti:

  1. Stor skog; dels hög och dels låglänt mark med björk, gran et Tallskog bewäxt:
    Iso metsä, osin korkea, osin matalaa maat kasvaa koivua, kuusta ja mäntyä
  2. Berg, bewäxt med gles tallskog: Kallio, kasvaa harvaa mäntymetsää
  3. Sämre Skogen; dels hög och dels Låglänt med Gran och Björk Skog bewäxt :
    Huonoa metsää, osin korkeaa osin matalaa, kasvaa kuusta ja koivua
  4. Berg; bewäxt med gles Tallskog:  Kallio, kasvaa harvaa mäntymetsää
  5. Malm; med Tallskog:  Nummimaista maata, mäntymetsää
  6. Ny upodlad åker:  Uusi viljelty pelto tai uudestaan viljelty pelto
  7. Ängsbackar:  Niittyjä, niittymäisiä mäen rinteitä
  8. Hustomt, mäst bebygde:  Talon paikkoja, pääasissa rakennettuja
  9. Soldats ägor:  Sotilaan omistuksia (Vähä Huopalahdessa ollut ilmeisesti sotilastorppa (soldattorp, Nylands regemente (?)
  10. Nyröjd åker; starr vall * :  Uutispelto, saraniitty
  11. Kjärr; med något skogsdugligt botten:  Suo, jossa jotenkin metsäkelpoinen pohja
  12. Dito; sämre botten med något skog :  Sama, huono pohja, jonkin verra metsää
  13. Träskir, måsan; god botten utan fördelesskog:  Vetisen suo, suo, hyvä pohja ilma jakometsää
  14. Dito; sämre botten med något måsa:  Sama; huono pohjainen, jonkin verran soinen
  15. Deger Måsan; något måsaktig kan dock blifva duglig:  Laaja suo, suomainen, voidaan saada käyttökelpoiseksi
  16. By måsan; med något måsa dock bättre: Kyläsuo (?), jonkin verran soinen, mutta parempi

(* vall = fält, mark, gräsbevuxen slätt = heinää kasvava niitty tai entinen pelto. Yleensä kylvetty heinälle, mm. rehunsaantia varten. 1700-luvulla alkanut tapa hankkia heinää ja hyödyntää huonoksi käyneitä peltoja /niittymaita, jotka ovat asutuksen lähellä (Harling-Kranck 1999:260). )