Runo 4/06: Sinä päivänä

0

Sinä päivänä kävelin ulkona lämpimässä
kevätsateessa. Tukkani kastui aivan

kuin luonto olisi sen pessyt.
Kävelin siellä täällä. Katselin
ihmisiä, jotka availivat
sateenvarjojaan tai kiiruhtivat
sateensuojaan. Koin ensimmäisen
lämpimän kevätsateen tuoksun
vaatteissani, kasvoillani. 

Istuin kahvilassa.
Luin  runoja, että miten
jokin asia on sanottu ja miten
minä sen sanoisin. Alkoi hämärtää,
kävin kaupassa, tein ostokset. 
Tyttäreni soitti:
”Voinko tulla luoksesi yöksi
viikonloppuna?” Vastasin:
”Tottakai Kultaseni !”
Omassa nuoruudessanii en
kysellyt, missä voisin yöni
viettää. Hyvä näin !

Timo Brunila
etunimi.sukunimi@dnainternet.net