Olen harrastanut öljyvärimaalausta kauan, ainakin parin vuosikymmenen ajan. Maalausharrastus on kärsinyt leipätyöstä ja suuresta perheestä, jotka ovat välillä vieneet kaiken ajan ja voimat. Joinakin vuosina, kun lapset ovat olleet pieniä, en ole ehtinyt maalata lainkaan. Myös kiireinen palkkatyö ja työmatkat ovat syöneet maalausharrastukselta aikaa.
Toisaalta maalausharrastus antaa uutta puhtia ja energiaa, se ikään kuin lataa akkuja ja luo uudenlaista näkökulmaa. Asiat näyttävät erilaisilta maalarintelineen takaa katsottuna kuin tietokoneen ääressä konttorissa.
Muistot ja tunnelmat voi vangita kankaalle öljyväreillä ja siveltimellä paremmin kuin puhumalla ja kirjoittamalla. Myös pahan olon ja ahdistuksen voi purkaa kankaalle ja samalla itse vapautua. Kokeile Sinäkin, Näyttelyvieras tai muuten Mediapajassa kävijä!
Öljymaalaus ei ole vaikeata, mutta vaatii tekniikan opettelua ja väriopin tuntemista. Myös sommittelua voi opetella, esimerkiksi sen kuuluisan ”kultaisen leikkauksen”. Valoja ja varjoja voi opetella tarkkailemalla omaa ympäristöään. Oppia olen itse hakenut työväenopistosta ja kirjastojen taidekirjoista sekä ammattitaiteilijoiden näyttelyistä. Sisukas harjoittelu tuottaa yleensä tulosta. Öljyvärimaalauksessa on se lohdullinen ominaisuus, että virheet voi aina korjata päällemaalauksella. Työ ei siis ole koskaan lopullisesti pilalla, vaan aina korjattavissa, jopa vuosien jälkeen.
Toivon, että viihdyt näyttelyssäni.
Suvi
Suvi Koskenranta-Koukin näyttely
Maunulan Mediapajalla (Metsäpurontie 19-21)
Auki arkisin klo 10-16
