Joulukalenteri 15

315

”Ulos ! Ulos !” ”Happea ! Happea !” Huudahtaa Joulupukki innoissaan eräänä aamuna pikkutontuille. ”Happi pitää aivot virkeinä ja puhdas ja

hapekas ilma puhdistaa keuhkot !”  Ja puhdasta, happirikasta ilmaahan Korvatunturilla on yllin kyllin. Ei ole autojen ruuhkaa ilmaa saastuttamassa. Eikä muutakaan ilmaa pilaavaa. Lumivalkoista maisemaa ja joululta tuoksuvia kuusia.

Ja niin lähtivät Joulupukki etummaisena ja sataviisikymmentä pikkutonttua hänen perässään kaikki samalla ladulla hiihtoretkellä. Voi sitä riemua, iloa ja reuhuamista mikä tästä joukosta ilmoille kiiri. ”Hei tuolla vilahti metsän siimeksessä ahma tai susi,” vinkkasi Joulupukki tontuillensa. ”  ”Ilves se ei kyllä ollut ja ahmakin on melko harvinainen näky Korvatunturilla. Että susi se taisi olla, ” tuumi Joulupukki itsekseen. 

Kaikki metsän eläimet ovat mitä parhaimpia ystäviä tonttujen kanssa, joten mitään pelättävää ei ollut. Erityisesti tontut ikävöivät talvisin komeaa, voimakasta karhua, joka nukkui pesässään syvää talviunta. Kesällä tontut näkivät usein karhun marjoja syömässä. Se heilautti käpälällään tervehdyksen tontuille ja tontut vastasivat innostuneina käsillään vilkuttaen.

Reippaan hiihtoretken jälkeen otettiin kunnon löylyt Korvatunturin erinomaisessa, vastikään kunnostetussa saunassa ja keskusteltiin innostuneina hiihtoretken kokemuksista ja lumivalkoisista, kauniista joulumaisemista.


Jatkuu huomenna …