50 vuotta sitten oli lähes kaikissa joulukuusissa oikeat palavat kynttilät. Ne kiinnitettiin kuusen oksiin metallisilla hauenleuvoilla tai sellaisiksi
niitä ainakin kutsuttiin, sillä niiden metalliset leuat kiinnittivät kynttilät kuusen oksiin. Kynttilöiden kanssa piti olla tosi varovainen. Niitä ei koskaan saanut jättää yksin palamaan. Kun mentiin jouluaaton ruokapöytään puhallettiin kaikki joulukynttilät varmuuden vuoksisammuksiin, etteivät oksat syttyneet palamaan. Ja kyllä oksat meilläkin aina joskus kärähtivät ja eikun märkää rättiä palavan oksan päälle ja palo sammui.
Yksi mukavimmista asioista oli kun sai siskon ja veljen kanssa sytyttää kynttilät palamaan. Niitä oli ainakin 20 loistavaa aitoa kynttilää. Ne sytytettiin monta kertaa päivässä, mutta kaikkein jännittävin oli se hetki, kun kynttilät sytytettiin juuri ennen kuin Joulupukkia tuli lahjoineen. Sitä mahtavaa tunnelmaa on vaikea kuvata.
No sähkökynttilät ovat tietysti turvallisia ja niitä voi pitää vaikka läpi yön palamassa. Että onhan niissä etunsa oikeisiin kynttilöihin verrattuna. Mutta se joka on aidon kynttilän tulen tuikkeen nähnyt joulukuusessa, ei sitä koskaan unohda.
Joulupukki on täysin kyllästynyt joulun sääennustuksiin. Tuntuu että niissä ei ole päätä eikä häntä. Välillä luvataan sitä välillä tätä ja kaikki tuntuu viime kädessä olevan epävarmaa. Joulupukin matkan kannalta sillä ei ole väliä, sillä lentävät tähdenlennon nopeudella kulkevat porot tavoittavat kohteensa oli ilma sitten millainen tahansa. Lapset saavat kauan odotetut lahjansa, joulupukkilaulut raikuvat ja kaikilla on hyvä olla.
Joulussa tärkeintä on hyvä mieli, yhdessäolo, ilo ja tietysti Joulupukki lahjoineen. Jouluna muistamme myös pienen Jeesuslapsen syntymäpäivää. Siitähän koko Joulu on saanut alkunsa, kun Jeesuslapsi syntyi: Heinillä kärkien kaukalon nukkuu poika viaton, kuten joululaulussa lauletaan.
Jatkuu huomenna