Miten MA-ohjelma vaikuttaa Maunulaan?

0

Valtuusto hyväksyi 13.2.2008 maankäytön ja asumisen ohjelman 2008-2017. Ohjelma säätelee Helsingin maankäyttöä ja asuntotuotantoa. Keskeisenä tavoitteena on nostaa asuntotuotantoa 5000 asuntoon vuodessa. Asuntotuotannolla turvataan työvoiman saatavuus ja elinkeinotoiminnan edellytykset. Tavoitteena on myös vahvistaa vanhojen asuinalueiden elinvoimaisuutta. KUVA: osa Helsingin kehityskuvaluonnoksesta.


Valtuuston hyväksymät asunto- ja maapoliittiset päämäärät

1) Lisätään monipuolista asuntotarjontaa, parannetaan asumisoloja ja tasapainotetaan asuntomarkkinoiden toimintaa.

2) Otetaan huomioon erilaiset väestöryhmät ja elämäntilanteet entistä paremmin asuntotuotannossa, rahoitus- ja hallintamuototavoitteista päätettäessä ja rahoitusmallien kehittämisessä. Asuntotuotannon ja peruskorjausten toteutumisessa seurataan erityisesti perheasuntojen saatavuutta kysyntää vastaavasti kaikissa rahoitus- ja hallintamuodoissa. Noudatetaan yhteisesti sovittuja seudullisen yhteisvastuullisen asuntopolitiikan tavoitteita.

3) Turvataan työvoiman saatavuus ja tuetaan täten elinkeinotoiminnan edellytyksiä.

4) Rakennetaan uudet asuinalueet vetovoimaisiksi ja omaleimaisiksi taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Huolehditaan asuntotuotannon vaatimista toteutusedellytyksistä kaavoituksessa, perusinvestointien rahoituksessa, joukkoliikenneinvestoinneissa ja tontinluovutuksessa.

5) Vahvistetaan vanhojen asuinalueiden elinvoimaisuutta. Ylläpidetään ja parannetaan olemassa olevaa asuntokantaa kestävän kehityksen mukaisesti.

6) Osallistutaan ilmastonmuutoksen torjuntaan eheyttämällä yhdyskuntarakennetta sekä huolehtimalla asuntorakentamisen ja perusparantamisen energiatehokkuudesta.

Tavoitteena on nostaa asuntotuotannon määrä keskimäärin 5 000 asuntoon vuodessa. Kaupungin ja valtion omistamalla maalla aloitetaan ohjelmakaudella keskimäärin 4 000 asunnon rakentaminen vuosittain.

Vanhoista asuinalueiden kehittäminen

Alueidentiteetit

Asuinalueiden omaleimaisuutta vaalitaan olemassa olevilla alueilla ja kehitetään uusilla rakentamisalueilla.

Täydennysrakentamisen edistäminen

Täydennysrakentamisen avulla pyritään vahvistamaan vanhojen alueiden väestöpohjaa ja monipuolistamaan väestörakennetta ja siten turvaamaan alueiden palvelutaso.

Täydennysrakentamisessa noudatetaan kestävän kehityksen ja energiatehokkuuden periaatteita ja se toteutetaan ensisijaisesti joukkoliikenneyhteyksien tuntumassa. Kaupunkirakenteen tiivistämisen tulee olla kaavoituksellisesti, kaupunkikuvallisesti ja taloudellisesti perusteltua.

Täydennysrakentamisen mahdollisuuksia luodaan kaavoituksen keinoin mm. tehostamalla vanhojen alueiden rakentamisoikeuksia sekä mahdollistamalla tonttien tai rakennusten käyttötarkoituksen muutoksia ja edistämällä ullakkorakentamista.

Vanhan asuntokannan parantaminen

Olemassa olevan asuntokannan ja asuinympäristöjen kunnossapitoa ja perusparantamista edistetään tehostamalla korjauksiin ja niiden rahoitukseen liittyvää viranomaisneuvontaa.

Puuttuvien hissien rakentamista vanhoihin kerrostaloihin edistetään hissiprojektilla. Valtion hissiavustusta täydennetään edelleen kaupungin omalla 10 %:n hissiavustuksella.

Asuntojen yhdistämistä sekä toisiinsa että liikehuoneistoihin, sekä asunnoiksi rakennettujen huoneistojen palauttamista asumiskäyttöön edistetään sekä lupapolitiikan ja toteutukseen liittyvän neuvonnan avulla.

Eri hallintokunnat edistävät omilla toimillaan hissien rakentamista ja täten myös ullakkorakentamista.

Asuntojen hankinta

Selvitetään kaupungin asuntohankintayhtiön asema ja tehtävät, uusien hankintojen tarpeellisuus sekä mahdollisuus kehittää yhtiön hallussa olevan asuntokannan hallintaa ja tarkoituksenmukaista käyttöä vuoden 2009 alkuun mennessä.

PERUSTELUT TAVOITE- JA TOIMENPIDEOSAAN

Helsingin verotulot ovat kehittyneet viime vuosina hitaammin kuin muualla maassa. Kaupunki voi vahvistaa veropohjaansa ainoastaan saamalla kaupungin alueelle asumaan lisää veronmaksajia ja kasvattamalla menestyvien, osaavaa työvoimaa vaativien yritysten määrää. Tähän kaupunki voi vaikuttaa asuntopolitiikan ja kaavoituksen sekä elinkeinopolitiikan keinoin

Asuntotuotanto ja viihtyisät, turvalliset asuinalueet ovat yksi tärkeistä tekijöistä kilpailtaessa osaavan työvoiman saannista.

Lähtökohdat asumisen kehittämiselle

Nykyinen asumistutkimus osoittaa, että myös ympäristön ominaisuudet ja ympäristöön liittyvät mielikuvat vaikuttavat asunnon valintaan varsin merkittävällä tavalla. Osa asukkaista pitää niitä jopa asunnon ominaisuuksia tärkeämpinä.

Asunto-ohjelman valmistelussa on päädytty ryhmittelemään laatuominaisuudet yleisellä tasolla kolmeen ryhmään: toiminnalliseen, sosiaaliseen ja kaupunkikuvalliseen laatuun.

Toiminnallisella laadulla tarkoitetaan niin asuntojen, asuinrakennusten kuin kokonaisten asuinalueidenkin toimivuutta, joka vaikuttaa arkielä-män sujuvuuteen ja turvallisuuteen.

Asuinalueen mittakaavassa toiminnallista laatua ovat palvelujen riittävyys ja saavutettavuus, viher- ja virkistysalueiden saavutettavuus, pysäköinnin sujuvuus, joukkoliikenne- sekä kevyen liikenteen yhteyksien toimivuus, liikenneympäristön turvallisuus ja ympäristön terveellisyys.

Asumisen sosiaalisen laadun näkökulmasta konkreettisinta on asumismuodon soveltuvuus asukkaan tarpeisiin. Muita sosiaalisia laatutekijöitä ovat asukkaan henkilökohtaisesti kokema mielikuva asuinalueen viihtyisyydestä ja turvallisuudesta sekä asuinalueen maine tai imago, joka muodostuu alueeseen liitetyistä kollektiivisista käsityksistä.

Uudenlaista kehittämisajattelua edustaa sosiaalisen tilan nostaminen suunnittelun kohteeksi. Alueiden ominaisuuksilla on merkitystä ihmisten muuttopäätöksissä, kun he etsivät omaa identiteettiään ja elämäntapaansa tukevaa asuinympäristöä.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa laaditulle kartalle on profiloitu kymmenen yleispiirteistä alueidentiteettiä. Ne esitetään tunnusväreineen, kuvauksineen ja kehittämistavoitteineen. Profiloinnin tavoitteena on löytää kehittämisen lähtökohdaksi alueiden omaleimaisuudesta ja keskinäisestä erilaisuudesta nousevia alueidentiteettejä. Profilointi on painottunut ensisijaisesti alueille, joilla ohjelmakaudella käynnistyy merkittävästi uutta asuntorakentamista.

Alueidentiteettien lähtökohtina ovat asumisen kannalta houkuttelevat ympäristön ominaisuudet. Näitä ovat toiminnallisesti yhtenäiset kokonaisuudet, mieleenpainuvat suurmaisemat, arkkitehtoninen tai virkistyksellinen elämyksellisyys, sosiokulttuurinen luonne, vahvat instituutiot tai muut mielenkiintoa herättävät toiminnot.

Helsingin alueella on esimerkiksi useita toiminnallisia klustereita, jotka ulottuvat osin kaupungin rajojen ulkopuolelle. Näitä tieteeseen, taiteeseen ja innovaatioihin perustuvia klustereita tulisi tukea ja samalla luoda edellytyksiä uusien toiminnallisten keskittymien synnylle. Tulevaisuuden kehityksen kannalta olisi tärkeää, että kaupungin rajojen merkitys pienenisi ja yksi tulevaisuuden haasteista onkin seutuyhteistyön kehittäminen. Klustereiden yhteyteen voitaisiin tulevaisuudessa rakentaa alueen toimijoiden vaatimuksiin vastaavaa asumista.

Alueidentiteettien lähtökohtina ovat asumisen kannalta houkuttelevat ympäristön ominaisuudet. Näitä ovat toiminnallisesti yhtenäiset kokonaisuudet, mieleenpainuvat suurmaisemat, arkkitehtoninen tai virkistyksellinen elämyksellisyys, sosiokulttuurinen luonne, vahvat instituutiot tai muut mielenkiintoa herättävät toiminnot.

Helsingin alueella on esimerkiksi useita toiminnallisia klustereita, jotka ulottuvat osin kaupungin rajojen ulkopuolelle. Näitä tieteeseen, taiteeseen ja innovaatioihin perustuvia klustereita tulisi tukea ja samalla luoda edellytyksiä uusien toiminnallisten keskittymien synnylle. Tulevaisuuden kehityksen kannalta olisi tärkeää, että kaupungin rajojen merkitys pienenisi ja yksi tulevaisuuden haasteista onkin seutuyhteistyön kehittäminen. Klustereiden yhteyteen voitaisiin tulevaisuudessa rakentaa alueen toimijoiden vaatimuksiin vastaavaa asumista.

maunulan_ymparisto.jpg

Esikaupunkien renessanssi-alueet
Alueiden nykyistä suntotarjontaa monipuolistetaan asuntokokoja kasvattamalla. Alueille rakennetaan myös kokonaan uusia asumisvaihtoehtoja. .

A2 Vanhankaupunginlahden kierros
Identiteetti: korkeakoulujen ketju, tiede ja taide, itäinen keskuspuisto, linnut, ruovikko, koski

A5 Pääradan varren yhdyskunnat
Identiteetti: saavutettavuus, “jokaiselle jotakin”
Kehittäminen: asemanseutujen ja julkisen tilan kehittäminen,
historia esiin

A6 Metropolis
Identiteetti: rosoinen urbaanisuus, media- ja kulttuuriteollisuus,
teollisuushistoria, etninen monipuolisuus, ruokakulttuuri

Täydennysrakentamisen edistäminen

Käytettävissä olevan tonttimaan vähetessä täydennysrakentamisen merkitys korostuu. Uusien asuntojen tuottaminen jo olemassa olevan infrastruktuurin varaan on myös taloudellista verrattuna kokonaan uusien alueiden toteuttamiseen, sillä esirakentamisesta ja uuden infrastruktuurin rakentamisesta syntyvät suorat kustannukset jäävät pois.

Täydennysrakentamisen tulee olla kaavoituksellisesti, kaupunkikuvallisesti ja taloudellisesti perusteltua. Asianmukaisesti toteutettu täydennysrakentaminen voi parantaa vanhojen alueiden kaupunkikuvallisia arvoja. Tonttikohtaista täydennysrakentamista on tähän mennessä tehty muun muassa muuttamalla käyttämättömiä myymälätontteja ja yleisten rakennusten korttelialueiksi varattuja tontteja asuntotonteiksi.

Olemassa olevien asuintonttien sisäinen täydennysrakentaminen voi tulla kyseeseen vanhastaan väljillä asuinalueilla. Maantasoon rakennettujen autopaikkojen siirtäminen pysäköintitaloihin tai maanalaisiin pysäköintitiloihin vapauttaa maata asuinkäyttöön. Lisäksi joissakin tapauksissa uusia asuntoja voidaan rakentaa vanhan rakennuskannan peruskorjaamisen yhteydessä rakennuksia korottamalla. Joissakin tapauksissa voisi tulla kyseeseen rakennuksen runkoleveyden kasvattaminen, jonka avulla huoneistojen kokoa voidaan suurentaa.

Täydennysrakentamisen myötä vanhojen asuinalueiden väestöpohja vahvistuu ja väestörakenne monipuolistuu. Erityisesti täydennysrakentamisesta hyötyvät asuinalueet, joiden väestörakenne on keskimääräistä ikääntyneempi tai muulla tavoin yksipuolinen. Riittävä ja monipuolinen väestöpohja on alueiden kaupallisen ja julkisen palvelutason säi-lymisen ja parantamisen edellytys.

Täydennysrakentamista kaupungin vuokratonteilla pyritään edistämään kaupunginvaltuuston 8.6.2005 hyväksymän periaatteen mukaisesti siten, että kaavoituksen tuomasta arvonnoususta maksetaan tontin vuokramiehelle ns. lisärakentamiskorvaus käytettäväksi mm. peruskorjauksiin, piharemontteihin ja muihin ympäristöinvestointeihin.

Kaupungin omistaman vuokra-asuntokannan peruskorjaukset ja kehittäminen

Kaupungin omistamien aravakiinteistöjen kuntoa ja peruskorjausten tarvetta seurataan kiinteistöyhtiöissä järjestelmällisesti kuntokartoituksin ja viisivuotiskorjaussuunnitelmin. Lisäksi kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikkö seuraa kaupungin omistaman asuntokannan teknistä arvoa laskennallisesti ns. kiinteistöjen arvo laskelmalla.

Kaupunginhallituksen 4.4.2005 tekemän päätöksen mukaisesti kaupungin omistamille asuinkiinteistöyhtiöille laaditaan kiinteistöstrategiat. Ne ovat pitkän aikavälin tavoiteohjelmia, jotka laaditaan neljän vuoden välein. Niiden laatimiseen liittyvä ohjaus, neuvonta ja valmistelu keskitetään kiinteistövirastoon. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti kiinteistöstrategioissa tulee yksilöidä yli 50 % korjausasteen ylittävät kohteet. Lisäksi kiinteistöyhtiöiden tulee tarkastuttaa ko. kohteiden peruskorjausten hankesuunnitelmat asuntotuotantotoimikunnassa

Helsingin kaupungin asuntojen hankinta

Omistusasuntojen hinnat ovat Helsingissä nousseet viime vuosina rajusti. Oy Helsingin Asuntohankinta Ab on asuntojen kalleuden vuoksi pystynyt viime vuosina hankkimaan vain varsin pienen määrän asuntoja. Lisäksi hintatason alueelliset erot ovat aiheuttaneet sen, että hankin-tayhtiön hankinta on rajoittunut halvimmille alueille, joilla yleensä muutoinkin on keskimääräistä suurempi valtion tukema vuokra-asuntokanta. Kaupungin asuntohankintayhtiö perustettiin aikanaan muun muassa siksi, että sen avulla voitaisiin torjua segregaatiota. Nykytilanteessa tavoite ei toteudu vaan päinvastoin jatkuvalla asuntojen hankinnalla samoilta alueilta saattaa olla segregaatiokehitystä vahvistavia seurauksia.

Helsingin asuntohankinnan omistamat noin 3 500 asuntoa voidaan nykytilanteessa katsoa riittäväksi määräksi pieniä vuokra-asuntoja. Ohjelmakauden alussa tulisi harkita asuntojen hankintatoiminnan lopettamista toistaiseksi. Hankinta voitaisiin tarpeen tullen aloittaa uudelleen, mikäli asuntojen myyntihintojen, vuokrauksen hintasuhteiden ja vuokra-asuntojen kysynnän muutokset antavat siihen aihetta.

LISÄTIETOJA
Kaupunkisuunnitteluvirasto (2007) Maan käytön kehityskuvan luonnos (pdf, 20 Mb)
Kaupunkisuunnitteluvirasto (2008) Kaavoituskatsaus (pdf)

.

talouden_kuva.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

KUVA Helsingin kehityskuvasta "Laajeneva pääkeskus ja erilaiset klusterit"

E1 Uusi kantakaupunki

E3 Pääkeskuksen laajenemisalue l, digitaalinen media

E5 Pääkeskuksen laajenemisalue III, finanssipääoma

E6 Pääkeskuksen laajenemisalue IV, tiede-taide -akseli

E8 Teknologiavyöhyke

E9 Pienteollisuusparkki

E11 Lentoaseman elinkeinoalue