Kansliapäällikön puhe Maunulan taloyhtiöille

274

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka piti MAP II+ -hankkeen starttitilaisuudessa 22.9. Maunulan yhteiskoululla seuraavan kannustavan puheen Maunulan taloyhtiöille:

Kansliapäällikkö Hannele Pokka
Ympäristöministeriö

Puhe MAPII+ projektin käynnistystilaisuudessa
22.9.2008, Maunulan yhteiskoululla

Hyvät ystävät

Kiitos mahdollisuudesta esittää näkemyksiäni ja saada suora kosketus heti virkakauteni alussa elävään elämään ja ihmisten asumiseen täällä Maunulassa. Tehtäviinihän ympäristöministeriön "emäntä-piikana" kuuluvat olennaisena osana niin asuminen kuin maankäyttökin.

Viihtyisä ja turvallinen kotialue antavat eväät ihmisen onnistuneelle elämälle. Yhteisöllisyys ja yhteistoiminta ovat aiemmin olleet suomalaisen yhteiskunnan kulmakiviä. Naapuriapu ja talkoot olivat luontevia vielä 50 ja 60 -luvuilla. Kiireisessä maailmassa ja kaupunkiyhteisössä tämä voimavara on tupannut unohtumaan, vaikka sen käyttämiseen tiivis kaupunkiasuminen ja nykyaikainen viestintätekniikka antavat aiempaa parempia mahdollisuuksia.

Onneksi täällä Maunulassa tämä henki on elänyt. Siitä oivina esimerkkeinä ovat aktiivinen Maunula Seura, nettimaunula ja nyt aloitettavat ryhmäkorjaushankkeet, jotka vaativat taloyhtiöiden päättäjiltä rohkeuden ja ennakkoluulottomuuden lisäksi luottamista naapuriyhtiöiden päättäjiin.

Suomi eli 50-, 60- ja 70 -luvuilla voimakasta rakentamisen aikaa. Nyt näissä taloissa peruskorjaukset ovat välttämättömiä. Asunto-osakeyhtiöiden peruskorjaustarve moninkertaistuu lähivuosikymmeninä. Jo putkikorjauksia tulee nelinkertaisesti 2020 -luvulla. Näin myös Maunulassa.

Vuoteen 2010 mennessä Suomessa on noin 900 000 yli 65-vuotiasta asukasta. Ikääntyvät suhtautuvat yleensä varauksellisemmin isojen remonttien käynnistämiseen, vaikka samalla voidaan suhteellisin pienin lisäpanostuksin muuntaa rakennuksia ikääntyvien tarpeiden mukaiseksi. Täten mahdollisimman moni voisi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Samalla sietäisi pohtia asunto-osakeyhtiöiden roolia tulevaisuudessa palvelujen järjestäjänä ikääntyville asukkailleen.

Ilmastonmuutos ja sen torjuminen on nyt kaikkien mielessä. Kiinteistöille ja niiden energiaratkaisuille se antaa uusia ja mittavia haasteita. Rakennusten kokonaisenergiankulutushan on noin 40 prosentista maan koko energiankulutuksesta, ja rakennuskanta vastaa noin 30 prosentista maan kasvihuonekaasupäästöistä.

Energiatehottomimmat rakennukset rakennettiin 1960-luvulla. Suurin haaste kohdistuu kuitenkin 1970- ja 1980-luvulla rakennettuihin taloihin, niiden suuren volyymin vuoksi. Pelkästään uustuotannon määräysten kiristämisellä ei asetettuja kunnianhimoisia tavoitteita saavuteta, koska uustuotanto on vain noin 2 prosenttia koko kannasta. Näin suurin haaste sälyttyy vääjäämättä nykyisen kannan energiatehokkuuden parantamiseen.

Tästä haasteesta taloyhtiöt eivät selviä omin avuin. On pikaisesti etsittävä ja löydettävä keinot, joilla asunto-osakeyhtiöt saadaan innostumaan peruskorjausten yhteydessä energiatehokkuuden parantamiseen. On myös rehellisesti myönnettävä, että kotitalousvähennyksen korottaminen ei auta asunto-osakeyhtiöitä eikä niiden asukkaita paljoakaan. Tähän kaivataan hyviä ehdotuksia niin asunto-osakeyhtiöiltä kuin peruskorjausten toteuttajilta. Onhan kyseessä myös rakennusalan työllisyydestä. Jos uustuotanto vähenee, olisi oikeilla ratkaisuilla mahdollista siirtää painopistettä peruskorjauksiin ja energiatehokkuutta lisäävien ratkaisujen toteuttamiseen. Näin säilytetään alan työpaikat ja osaaminen.

Viime keväänä valmistui yhteistyössä Maunulan asunto-osakeyhtiöiden kanssa ryhmäkorjausmalli, jota nyt käynnistyvässä  hankkeessa on tarkoitus kokeilla ja kehittää käytännössä. Mallin kehittämisen lähtökohtana oli tilaajan, asukkaiden ja taloyhtiöiden, aseman vahvistaminen. Tämä vastaa hyvin niihin kasvaviin paineisiin siirtyä tuotantokeskeisestä peruskorjauksesta asukaslähtöiseen peruskorjaukseen, joka tuottaa kestävää lisäarvoa sekä asuntokiinteistöille että niiden asukkaille. Olen ymmärtänyt, että tätä periaatetta noudatetaan myös MAPII+ projektissa. On miellyttävää huomata, että yksityisen sektorin partnereiden määrä on yli kaksinkertaistunut ensimmäiseen vaiheeseen verrattuna. Tämä osoittaa, että myös toteuttajat uskovat ryhmäkorjausmallin voimaan.

Ympäristöministeriö näkee ryhmäkorjausmallissa välineen, jolla paremmin toteutetaan peruskorjauksia ja parannetaan energiatehokkuutta. Siksi ympäristöministeriö haluaa mallin leviävän laajemmalle. Ministeriö onkin osana lähiöohjelmaa avannut ryhmäkorjausavustusten aiehaun nähdäkseen, kuinka Maunulan kaltaiset alueet muualla kiinnostuvat ryhmäkorjausmallista. Aiehaku päättyy tämän kuun lopussa.

Lopuksi haluan vielä tähdentää, että ryhmäkorjausmallissa taloyhtiöillä on käytettävissään kaikki ne tukimuodot, joita taloyhtiö voi nykyäänkin peruskorjauksissa käyttää. Ryhmäkorjausmalliin osallistuvalla taloyhtiöllä on ehkä paremmat mahdollisuudet näiden hyödyntämiseen täysimääräisenä.

Toivotan projektille menestystä ja tulen seuraamaan sen tuloksia aktiivisesti.

LISÄTIETOJA
MAP II+ -hanke  
Uutinen 22.9. starttitilaisuudesta 
Mikko Virkamäen kalvoesitys MAP II+ -hankkeesta  
Ympäristöministeriön lähiöohjelman sivut  
Uusi lähiöohjelma, Matti Vatilon kalvot