Maunulan keskustan kaavavalitusten tilanne

321

Helsingin kaupunginhallitus antoi 16.9.2008 Korkeimmalle hallinto-oikeudelle lausuntonsa koskien Suursuon ostoskeskus Oy:n, Pro Maunulan ry:n ja Pakila-seuran ry:n tekemiä valituksia Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi 19.6.2008 Suursuon ostoskeskuksen, Pro Maunula ry:n, Pakila-seuran ja AsOy Pakilantie 9:n valitukset, jotka koskivat valtuuston 25.4.2007 tekemää Maunulan keskustan kaavapäätöstä. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös asiasta saataneen ensi vuoden alkupuolella.

Alla on Helsingin kaupunginhallituksen vastaus Korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Tekstin muotoilu on toimituksen.

KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE

ASIA Selitys valitusten johdosta asemaakaavan muuttamista koskevassa asiassa, diaarinumerot 2312/1/08, 2305/1/08 ja 2299/1/08
 
SELITYKSEN ANTAJA

Helsingin kaupunginhallitus

Helsingin kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 koh-dan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.

Helsingin kaupunki
Hallintokeskus, Oikeuspalvelut
PL 1, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI
puh. (09) 310 36555
fax (09) 310 36173

MUUTOKSENHAKIJAT

Pakila-Seura ry
Suursuon Ostoskeskus Oy
Pro Maunula ry

MUUTOKSENHAUN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Helsingin hallinto-oikeuden 19.6.2008 antama päätös (0615/5) Helsin-gin 28. kaupunginosan (Oulunkylän) korttelin nro 28211, korttelin nro 28238 tontin nro 4, korttelin nro 28319 tontin nro 5 ja korttelin nro 28320 tontin nro 11 ym. asemakaavan muutosta (kaupunginvaltuusto 25.4.2007) koskevasta valituksesta.

SELITYS
Helsingin kaupunginhallitus toimittaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle oheiset asiaan liittyvät asiakirjat ja esittää selityksenään seuraavaa.
 
Kaupunginhallitus yhtyy hallinto-oikeuden asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin. Hallinto-oikeus on tutkinut valtuuston päätöksen lainmukaisuuden oikein ja antanut asiassa perustellun ratkaisun. Kaupunginhallitus pyytää valitusten ja esitetyn oikeudenkäyntikuluvaatimuksen hylkäämistä perusteettomina ja valitusperusteiden jättämistä tutkimatta jäljempänä mainituilta osin.

Kaupunginhallitus viittaa asiassa kaupunginvaltuuston kaavapäätöksessä 25.4.2007 ja kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antamassa lausunnossa 30.10.2007 lausuttuun ja toteaa lisäksi asiassa seuraavaa.

Pakila-Seura ry:n valitus

Valituksen sisältö

Pakila-Seura ry on uudistanut hallinto-oikeudelle lausumansa ja vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista. Valituksen mukaan kaavaprosessissa ei ole kuultu yhdistystä asianosaisena, vaikka kaavan mukaiset liikennejärjestelyt haittaavat oleellisesti liikennöintiä Pakilasta ja Paloheinästä. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) perusteluissa tarkoitetulla kotiseutuyhdistyksellä tarkoitetaan myös Pakila-Seura ry:n kaltaista yhdistystä. Vakiintuneen käytännön mukaan Helsingin kaupunki on kuullut yhdistystä erilaisissa aluetta ja lähialueita koskevissa kaava-asioissa.

Lisäksi kaavamuutos pahentaa Pakilantien ruuhkautumista ajokaistojen määrän vähentyessä ja kaavan liikennejärjestelyt perustuvat virheellisiin tietoihin. Liikennesuunnitelma katualueen kaistajärjestelyistä laaditaan asemakaavan perusteella.

Vuorovaikutus

Kaupunginhallitus toteaa, että asemakaavaa laadittaessa MRL 62 §:n mukainen vuorovaikutus on järjestetty niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on ollut mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 28 §:n mukaan asemakaavaehdotuksesta on pyydettävä tarpeen mukaan lausunto asemakaavan kannalta keskeisiltä yhteisöiltä. Asemakaavan muutoksesta ei ole pyydetty lausuntoa Pakila-Seuralta, kuten ei varsinaisen kaava-alueenkaan asukasjärjestöiltä. Asukasjärjestöt eivät pääsääntöisesti ole MRA 28 §:ssä tarkoitettuja yhteisöjä.

Myös hallinto-oikeus on päätöksessään todennut, että Pakila-Seura ry:tä ei ole valituksessa esitetyllä liikennettä koskevalla perusteella pidettävä asemakaavan kannalta keskeisenä yhteisönä, jolta olisi tullut pyytää asiassa lausunto. Yhdistys ei ole myöskään asianosainen, joten sitä ei ole ollut tarpeen pitää osallisena laaditussa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.

Kuten kaavaselostuksesta ja kaavapäätöksen perusteluista ilmenee, on kaavamuutoksesta tiedottaminen ollut laajaa. Siitä on tiedotettu paikallislehdissä ja kaavamuutoksesta on keskusteltu myös Pakila-Seuran tilaisuuksissa. Kaavamuutos on sisältynyt vuosien 2001–2002 kaavoituskatsauksiin ja se on ollut esillä Maunulan kirjastossa. Asemakaava-luonnos ja  ehdotus ovat olleet lain mukaisesti nähtävillä. Kaavasta on tiedotettu myös internetissä. Tiedottamisen perusteella Pakila-Seura ry:llä on ollut mahdollisuus mielipiteensä esittämiseen. Pakila-Seura ei ole esittänyt kaavoitusvaiheessa kirjallista mielipidettä tai jättänyt muistutusta kaavaehdotukseen.

Vuorovaikutusmenettely on siten järjestetty maankäyttö- ja rakennuslain ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti.

Liikenne

Kaupunginhallitus toteaa, että Pakilantien liikennemäärä Suursuon kohdalla on viime vuosina vakiintunut noin 12 000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Nykytilanteessa pahimmat liikenneongelmat Pakilantiellä ovat Kehä I:n ja Pirjontien välillä. Ruuhkahuiput ovat kestoltaan melko lyhyitä. Liikenneongelmat johtuvat siitä, että Kehä I:ltä idästä tultaessa oikaistaan Pakilantien kautta edelleen Pirjontietä ja Pirkkolantietä Haagan suuntaan. Ongelmaa pyritään vähentämään pääteiden kehittämishankkeilla. Myös Tuusulanväylän jatkokehittäminen tulee vähentämään tarvetta käyttää Pakilantietä pitkämatkaisen liikenteen yhteytenä.

Valituksen kohteena olevalla kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta Pakilantien liikenteeseen. Kaava-alue ei ulotu niille kohdille, joista pahimmat liikenneongelmat johtuvat eikä kaavan tarkoituksena ole ollut ratkaista näitä ongelmia.

Asemakaavakartassa esitetyt kaistajärjestelyt on merkitty katualueelle ohjeellisina. Ne eivät ole siten katusuunnittelussa sitovia, kuten ei myöskään havainnekuvana esitetty illustraatio. Kaavassa ei myöskään ole supistettu Pakilantien katualuetta niin, että se estäisi nykyisten kaistajärjestelyiden kaltaisen tilanteen myös jatkossa. Kaavan perusteella tulee vielä erikseen tehtäväksi MRL 85 §:n mukainen katusuunnitelma, jossa kadun liikennejärjestelyjen yksityiskohdat, kuten ajokaistojen määrä, ratkaistaan.

MRL 85 §:n mukaan katu on suunniteltava siten, että se täyttää muun muassa toimivuuden ja turvallisuuden vaatimukset. Hallinto-oikeus on päätöksessään oikein katsonut, että asemakaava ei rajaa mahdollisuuksia suunnitella alueen liikennettä turvalliseksi ja toimivaksi.

Pakilantien liikennesuunnitelmaa ei ole vielä hyväksytty asemakaavasta tehtyjen valitusten takia. Pakilantie 9:n kohdalle jäänee nykytilannetta vastaavat kolme kaistaa, joista yksi on kääntymiskaista Metsäpurontielle. Asemakaavaehdotuksen havainnekuvassa esitetty mahdollisuus kaventaa Pakilantie 1 + 1-kaistaiseksi perustui valmisteluvaiheessa tilanteeseen, jossa Pakilantien suunnitelmissa ei vielä ollut mahdollisen Raide-Jokerin tilavarauksia.

Siltä osin kuin valituksessa on kysymys vaikutusten arvioinnin riittävyydestä kaupunginhallitus toteaa, että Pakilantiestä Suursuon kohdalla on tehty liikennesimulointi, jossa on otettu huomioon liikenteen tuleva kasvu, jonka ei ennusteiden mukaan odoteta olevan suurta. Liikennesimuloinnin mukaan Suursuon kohdalle ei muodostu ongelmia. Sujuvuus paranee nykyisestään nykyisen nelihaaraisen liittymän muuttuessa kolmihaaraiseksi.

Kaupunginhallitus toteaa, että asemakaava luo MRL 54.2 §:n mukaisesti edellytykset liikenteen järjestämiselle. Valituksessa viitattu MRL 5 § on vain tavoitesäännös, eikä siihen voi vedota yksittäistä kaavaa koskevan muutoksenhaun perusteena.

Suursuon Ostoskeskuksen ja Pro Maunula ry:n valitukset

Valitusten sisältö

Suursuon Ostoskeskus Oy ja Pro Maunula ry ovat vaatineet hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista ja asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Suursuon Ostoskeskus Oy on vaatinut oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Valittajat ovat esittäneet osittain yhteneväiset valitukset.

Valittajat ovat uudistaneet hallinto-oikeudessa lausumansa ja katsoneet, että Maunulan keskus ei kehity vetovoimaiseksi ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoiseksi palvelukeskukseksi. Liiketilojen mitoitus on riittämätön ja kaavamuutos vähentää ja yksipuolistaa palvelutarjontaa alueella. Yrittäjien yhdenvertaisuutta on rikottu ja yksittäistä kauppaketjua, HOK-Elantoa, on suosittu asemakaavan tavoitteiden vastaisesti. Kauppaketjulle muodostuu määräävä markkina-asema. Pienliiketilojen määrä supistuu liiallisen päivittäistavarakaupan vuoksi. Liikekeskus ei palvele Maunulan lisäksi Pakilan ja Paloheinän asukkaita eikä alueen iäkästä väestöä.

Valittajien mukaan kaavamuutoksessa ei ole otettu huomioon Maunulan korkealuokkaista arkkitehtuuriperintöä. Liikennejärjestelyt, muun muassa ajokaistojen vähentyminen, aiheuttavat lisäksi ongelmia.

Valittajat ovat edelleen katsoneet, että asemakaava-asian käsittelyyn ovat osallistuneet yhteisöjäävit henkilöt. Muun muassa kaupunginvaltuuston päätöksentekoon ovat osallistuneet HOK-Elannon edustajiston ja hallintoneuvoston jäsenet, jotka ovat olleet esteellisiä päättämään asiasta. Vuorovaikutteisuus ei ole myöskään toteutunut asemakaava-suunnittelussa.

Suursuon Ostoskeskus Oy on lisäksi katsonut, että hallinto-oikeuden olisi tullut tutkia yhtiön valitus myös kuulemista ja ostoskeskuksen suojelutarpeen selvittämistä koskevien yhtiön väitteiden osalta sekä toimittaa asiassa suullinen käsittely.

Pro Maunula ry on puolestaan todennut, ettei muun muassa alueen vanhusväestöä ja Suursuon ostoskeskuksen yrittäjiä ole kuultu asiassa. Maunula-Seuran kotisivut ovat antaneet kaavahankkeesta virheellistä tietoa.

Pro Maunula ry:n mukaan kaavamuutoksen ja siihen liittyvien liikennejärjestelyjen ympäristövaikutuksista ei ole tehty selvitystä ympäristövaikutusten arviointilain mukaisesti. Lisäksi Suursuon ostoskeskuksella on kulttuurihistoriallista merkitystä, minkä johdosta sen suojeleminen rakennussuojelulain perusteella on tarpeen.

Vuorovaikutus

Kaupunginhallitus toteaa, että hallinto-oikeus on asianmukaisesti jättänyt kuntalain 90.3 §:n nojalla tutkimatta Suursuon Ostoskeskus Oy:n esittämän väitteen siitä, että yhtiötä ei ole kuultu kaava-asiassa. Yhtiö on esittänyt valitusperusteen vasta valitusajan päättymisen jälkeen. Valittajan väittämää perustetta ei ole valituksessa riittävästi yksilöity. Kuulematta jättämiseen on viitattu vain valituksen liitteissä.

Pro Maunula ry:n valituksessa korkeimmalle hallinto-oikeudelle on esitetty, ettei Suursuon ostoskeskuksen yrittäjiä ole kuultu asiassa ja ettei kaupungin järjestämiin sidosryhmäkokouksiin ole kutsuttu Suursuon Ostoskeskus Oy:n edustajaa. Valituksessa on lisäksi todettu, ettei kaupunki ole käsitellyt Suursuon ostoskeskukselta edellyttämäänsä kehittämissuunnitelmaa, vaan kaupunki on tämän sijaan kaavapäätöksessä todennut, etteivät ostoskeskuksen yrittäjät ole olleet prosessin aikana valmiita mihinkään investointeihin. Kaupunginhallitus toteaa, että mainitut väitteet tulee jättää tutkimatta, koska valittaja on vedonnut niihin vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Vuorovaikutteisuuden osalta kaupunginhallitus toteaa edellä Pakila-Seura ry:n valituksen kohdalla lausuttuun viitaten, että kaavamuutoksesta tiedottaminen on ollut asiassa laajaa. Tiedottamisen perusteella kaikilla, myös vanhusväestöllä ja alueen yrittäjillä, on ollut lain edellyttämä mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että Suursuon Ostoskeskus Oy on luettu MRL 62 §:n mukaisten osallisten joukkoon ja ilmoitus yhtiölle kaavaluonnoksen nähtävillä olosta on lähetetty osoitteeseen, joka on yhtiön hallinto-oikeudelle osoittamaan valitukseen liitetyssä kaupparekisteriotteessa. Yhtiö on myös lähettänyt kaavaehdotuksesta kaupungille mielipiteen ja muistutusvaiheessa ennen muistutusaikaa kirjeen, joka on käsitelty kaavaa valmisteltaessa. Yhtiötä on siten kuultu ja sitä on pidetty osallisena kaavaa valmisteltaessa ja se on esittänyt näkemyksensä asiassa kaupungille.

Siltä osin kuin valituksessa on esitetty väitteitä Maunula-Seuran kotisivujen virheellisyydestä, kaupunginhallitus toteaa, ettei Helsingin kaupunki ole vastuussa yksityisen yhdistyksen viestinnän oikeellisuudesta. Kaavapäätös ei ole valittajien esittämällä tavalla perustunut vääriin tietoihin.

Palvelutarjonnan riittävyys ja yhdenvertaisuus 

Kaupunginhallitus toteaa viitaten hallinto-oikeudelle esitettyyn, että kaavamuutoksella ei ole loukattu yrittäjien yhdenvertaisuutta. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan perustuslain 6 §:stä ilmenevä yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, ettei alueiden omistajia tai haltijoita aseteta kaavassa toisistaan poikkeavaan asemaan, ellei siihen ole hyväksyttäviä maankäytöllisiä perusteita. Hallinto-oikeus on oikein todennut, että asemakaavaselostuksessa esitettyä alueen kaupunkikuvan kehittämisestä lähtevää tavoitetta voidaan pitää hyväksyttävänä maankäytöllisenä perusteena asemakaavaratkaisulle ja liikerakentamisen sijoittamiselle pääosin Pakilantien länsipuolelle.

Lisäksi asemakaavassa ei ole määrätty siitä, minkä laatuisia kauppaliikkeitä tai palveluja suunniteltuihin liiketiloihin sijoittuu, eikä määrätty liikehuoneistojen vähimmäispinta-alaa. Liiketoiminnanharjoittajia, kuten HOK-Elantoa ei ole kaavassa määrätty eikä voitukaan määrätä. MRL 54.2 §:n sisältövaatimus palvelujen alueellisesta saatavuudesta ei hallinto-oikeuden mukaan edellytä, että turvataan alueen toiminnanharjoittajien toimintaedellytykset ja asema, vaan riittävä on, että alueelle osoitetaan tarpeellinen rakennusoikeus palveluja varten.

Asemakaavan muutoksen toteutuessa koko alueen liikekerrosala lisääntyy uusien asuinkerrostalokorttelien liikekerrosalalla eli 600 k-m2, ja on siis yhteensä 3 200 k-m². Hallinto-oikeus on oikein todennut, ettei valituksessa ole esitetty perusteita, joiden mukaan olisi katsottava, että tarpeellista kerrosalaa kaupan tiloja varten ei ole osoitettu.

Tiloista osa on erikseen osoitettu pienille liiketiloille rajoittamalla yksittäisen tilan enimmäiskokoa asemakaavamääräyksellä. Muualla Maunulassa on paljon pieniä liiketiloja, joihin osa ostoskeskuksen yrittäjistä ja palveluista voisi sijoittua ja muodostaa alueellista lähipalveluverkostoa. Se on varsin hyvin iäkkäänkin väestön tavoitettavissa myös julkisella liikenteellä.

Liikekeskus palvelee Maunulan lisäksi Pakilan ja Paloheinän asukkaita, koska Pakilantie toimii edelleenkin Pakilaan ja Paloheinään johtavana kokoojakatuna. Pakilantiellä liikennöi lisäksi myös kyseisiä alueita palvelevia bussilinjoja. Liikekeskukseen suunniteltava supermarkettasoinen päivittäistavaramyymälä on kooltaan ja siten myös valikoimiltaan alueen muita kauppoja suurempi ja palvelee myös Maunulan pohjoispuolella asuvia.

Kaavamuutos täyttää siten MRL 54.2 §:n vaatimuksen edellytysten luomisesta palvelujen alueelliselle saatavuudelle, eikä kaavamuutos ole yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.

Valituksissa esitettyä perustetta, että asemakaavaratkaisu mahdollisesti vaikuttaa haitallisesti joidenkin elinkeinonharjoittajien kilpailuasemaan, ei voida pitää MRL 54.3 §:n tarkoitettuna maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheutuvana kohtuuttomana rajoituksena tai kohtuuttomana haittana (KHO 21.3.2005 T 628).

Suursuon Ostoskeskus Oy:n esittämä vaatimus objektiviteettiperiaatteen huomioon ottamisesta ja ostoskeskuksen yrittäjien oikeutettujen odotusten suojaamisesta tulee jättää tutkimatta, koska valitusperusteet on esitetty vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Esteellisyys

Valituksissa on viitattu HOK-Elannon edustajiston ja hallintoneuvoston jäseninä toimineiden valtuutettujen esteellisyyteen kaupunginvaltuustossa.

Kaupunginhallitus toteaa viitaten kaupungin lausunnossa hallinto-oikeudelle esitettyyn, että kuntalain 52 §:n mukaan valtuutettu on esteellinen vain, jos asia koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen laissa tarkoitettua lähisukulaistaan. Valtuuston jäsenen osallistuminen sellaisen yhteisön hallintoon, jonka etuun kaavan hyväksymistä koskeva päätös saattaa vaikuttaa, ei siten ole esteellisyysperuste. Hallinto-oikeus on näin ollen oikein todennut, ottaen huomioon lisäksi kaupungin hallinto-oikeudelle esittämissä HOK-Elannon säännöissä mainitut edustajiston ja hallintoneuvoston jäsenten tehtävät, ettei asemakaavan voida katsoa koskevan valtuutettuja henkilökohtaisesti.

Suursuon Ostoskeskus Oy on lisäksi valituksessaan esittänyt, että kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja on osallistunut asian käsittelyyn lautakunnassa, vaikka hän on HOK-Elannon edustajiston jäsen.

Kaupunginhallitus toteaa, että lautakunnan jäsen on hallintolain 28.1 §:n 5 kohdan mukaan esteellinen, jos hän tai hänen laissa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Hallintomenettelylain hallituksen esityksessä (HE 26/1997) on korostettu, että esteellisyystilanteen syntyminen edellyttää virkamiehen kuulumista yhtiön johtoelimeen.

HOK-Elannon säännöissä on määräykset edustajiston jäsenen tehtävistä ja asemasta. Edustajistoa ei voida pitää sääntöjen sisällön perusteella hallintolain 28.1 §:n 5 kohdassa tarkoitettuna toimielimenä. Lainsäätäjän tarkoitus ei ole ollut rinnastaa yhtiön johtoon toimielintä, jolle ei kuulu lainkaan esimerkiksi hallitukselle kuuluvia tehtäviä ja joka kokoontuu vain kahdesti vuodessa. Kuten hallinto-oikeus on todennut, edustajiston jäsen ei ole siten ollut esteellinen osallistumaan asemakaavan käsittelyyn kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

Perusteita päätöksen kumoamiseen esteellisyyttä koskevin osin ei siten ole.

Suojelu

Maunulan alueen rakennusten ja ympäristön arvot on selvitetty kattavasti. Pakilantien länsipuolella sijaitseva alue on yleiskaavassa merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Alueelle laaditaan parhaillaan rakennustaiteelliset ja ympäristöarvot huomioivaa asemakaavaa. Nyt kysymyksessä oleva Suursuon alue on rakennuskannaltaan nuorempaa aluetta.

Rakennussuojelulain 3.1 §:n mukaan rakennussuojelusta asemakaava-alueella säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Suojelutarve ratkaistaan MRL 54.2 §:n nojalla.

Pro Maunula ry on tehnyt esityksen Pirkkolan, Maunulan ja Suursuon alueen suojelemisesta rakennussuojelulain nojalla. Uudenmaan ympäristökeskus on hylännyt hakemuksen. Ympäristökeskus on hylännyt myös ostoskeskuksen omistajan tekemän ostoskeskusta koskevan suojeluesityksen, jota koskevan valituksen ympäristöministeriö on edelleen hylännyt. Päätöksissä on todettu, että mahdollinen suojelu tapahtuu asemakaavatasolla, vaikkakin ostoskeskuksella on rakennussuojelulain tarkoittamaa kulttuurihistoriallista merkitystä.

Hallinto-oikeus on päätöksessään oikein todennut, että ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön käsitys suojelukohteesta ei rakennussuojelulain 3 § huomioon otettuna sido päätettäessä asemakaavasta.

Vanha ostoskeskus on toiminnallisesti rakennuksena suljettu ja epäkäytännöllinen ja sen on koettu aiheuttavan myös epäviihtyisyyttä ja häiriötä ympäristössään. Ostoskeskus on aikansa palveltuaan tullut tilanteeseen, jolloin sen peruskorjaus suojelurakennuksena edellyttäisi varsin suuria investointeja. Rakennuksen purkaminen on näissä oloissa perusteltua.

Kaupunginmuseo on kesällä 2002 inventoinut kaikki Helsingin vanhat ostoskeskukset ja päätynyt siihen, ettei se tule esittämään Suursuon ostoskeskuksen asemakaavallista suojelua. Kaavaa koskevan suunnittelun alkuvaiheessa on laadittu vaihtoehtosuunnitelma, jossa ostoskeskus säilyisi. Kaavaa muutettaessa on MRL:n suoman harkintavallan puitteissa päätetty, ettei ostoskeskusrakennusta suojella.

Kuten hallinto-oikeus on todennut, kysymystä ostoskeskuksen suojelemisesta on riittävästi selvitetty. Asiassa ei ole ilmennyt perusteita, joiden mukaan ostoskeskukseen liittyisi sellaisia MRL 54.2 §:ssä tarkoitettuja erityisiä rakennettuun ympäristöön kuuluvia arvoja, jotka tulee säilyttää.

Kaupunginhallitus yhtyy lisäksi hallinto-oikeuden päätökseen, jolla on jätetty tutkimatta Suursuon Ostoskeskus Oy:n valitusperuste, jonka mukaan ostoskeskuksen suojelua ei ole selvitetty asianmukaisesti. Valitusperuste on esitetty vasta valitusajan päättymisen jälkeen. Viittausta alueen korkealuokkaiseen arkkitehtuuriperintöön ei voida pitää riittävästi yksilöitynä rakennuksen suojelun selvittämistä koskevana valitus-perusteena.

Liikenteen ympäristövaikutukset

Kuten hallinto-oikeus on todennut, asemakaavan muutos ei ole ympä-ristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) annetun asetuksen 6 §:ssä mainittu hanke, eikä sillä ole YVA-lain 4.2 §:ssä tarkoitettuja merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Kaava ei ole siten edellyttänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyä liikenteessä.

Asemakaavan muutoksen yhteydessä on tehty tarvittavat selvitykset liikennejärjestelyistä MRL:ssa edellytetyssä laajuudessa. Pakilantien liikenteestä on laadittu melulaskelma, jonka perusteella kaavaan on merkitty uusille rakennuksille melumääräykset. Laajemmat selvitykset eivät ole olleet tarpeellisia, koska liikenneolosuhteisiin ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Ympäristökeskuksella ei ole ollut huomautettavaa asemakaavaehdotuksesta.

Muilta osin kaupunginhallitus viittaa edellä Pakila-Seura ry:n valituksen johdosta lausuttuun.

Suullinen käsittely

Kuten hallinto-oikeus on todennut, suullisen käsittelyn järjestäminen asiassa on asiakirjoista saatava selvitys huomioon ottaen ilmeisen tarpeetonta.

Yhteenveto 

Kaupunginhallitus näin ollen toteaa, että hallinto-oikeus on arvioinut valtuuston päätöksen laillisuuden oikein ja antanut asiassa perustellun ratkaisun. Valituksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joilla olisi merkitystä asiaa ratkaistaessa. Kaavapäätös ei ole syntynyt kuntalain 90 §:n tarkoittamalla tavalla virheellisessä järjestyksessä, viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lain vastainen.

Kaupunginhallitus pyytää siten valituksen ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksen hylkäämistä perusteettomina ja valitusperusteiden jättämistä tutkimatta edellä mainituilta osin.

Helsingissä 16. päivänä syyskuuta 2008

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

LISÄTIETOJA KESKUSTAN KEHITTÄMISPROSESSISTA
Uutinen 24.6.2008 Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä 
Uutinen 5.6.2007: Maunulan keskustan kaavavalitukset 
Uutinen 7.5.2007: Valtuusto hyväksyi Maunulan keskustan kaavan (25.4.2007)
Kaavan käsittelyn aikatauluun vaikuttaneet suojeluesitykset ja valitukset 
Maunulan keskustan kehittämisen vaiheet jana-aikatauluna
Maunulan keskustan suunnittelun eri vaihtoehdot ja historia vuodesta 1999