”Siitä porukasta poikia, jotka oli mun kanssa yhtaikaa kuudennella luokalla on 35% istunut jossain vaiheessa linnassa. Oli Maunulalla hurja maine 60-luvulla. Olihan täällä lapsi, joka tuli kotiin ensimmäiseltä kesäleiriltään kännissä kuin apina. Siis kahdeksan vuotiaana. Oli täällä niitä, jotka ryyppäs vaikka me ei ryypätty.
Se meni vähän niin kuin perheittäin. Jos isällä oli taipumus juoda, tahtoi muillekin maistua. Mutta suurin osa meistähän harrasti liikuntaa ja oli todella aktiivisia urheilijoita.
Mutta oli niitä vähemmän tervehenkisiäkin. Oli puhe siitä Valion maitobaarista…ykskin kaveri vetäs siellä päähänsä senaikaista paljon alkoholia sisältävää yskänlääkettä ja meni niin sekaisin, että käveli kahdesta lasiovesta läpi ennen kuin huomaskaan. Leikkikentän perillä on kahluuallas ja tää kaveri juoksi siitä altaasta läpi ja huusi ”auttaakaa, auttakaa, Aku Ankka tapaa!
Mä olin just armeijaan menossa, olin siis yhdeksäntoista ennen kuin edes maistoin viinaa. Se on ihan niistä ympyröistä kiinni, missä liikkuu.”
”No alkoholista puhuttaessa muistuu mieleen 60-luvun alusta yks kaveri, jonka olis pitäny käydä rippikoulua. Oli läsnäolopakko, piti olla tarpeellinen määrä läsnäolotunteja. Se otettiin siitä Saunabaarin nurkalta, se oli niin päissään, etä me kannettiin se Metsälään. Me käytiin metsälässä tunneilla. Ja sattui sellainen tunti, että meidän pastori oli käynyt Israilissa ja näytti meille rainoja matkalta. Tää yks torvi heräs kesken Beetlehem-kuvien sen verran, että alkoi aukoa päätään. Pastori komensi hiljaisuutta – se ei nähnyt kaverin kuntoa, sillä rainojen näytön ajan oli pimeetä. Kaveri jatkoi pään aukomista ja loppujen lopuksi pappi otti sitä kraiveleista kiinni ja nakkas ulos Metsälän seurakuntakodista. Oppi siinä oli pastorin mukaan se, että ”pappikin on ihminen” Päästi se sen ripille kuitenkin.”
(Lainaukset ja kuva: Maunulan leikkikentän leikkijät)