Kirja-arvostelu: Kukoistuksen käsikirjoitus

195

Professori, filosofi Pekka Himanen luovutti keskiviikkona 10.3.2010 hallitukselle Suomen 2010-luvun henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin tekijöitä analysoivan visiotyönsä “Kukoistuksen käsikirjoitus”. Raportin ottivat vastaan työn tilanneet pääministeri Matti Vanhanen, valtiovarainministeri Jyrki Katainen, kulttuuriministeri Stefan Wallin sekä työministeri Anni Sinnemäki.

Kirjan lähtökohtana on selvästi nykyinen suomalaisen yhteiskunnan pahoinvointi ja sen ilmiasuina esimerkiksi kouluampumiset sekä depressioiden määrän kasvu suurimpana työkyvyttömyyden aiheuttajana.

Muutoksen kohteen määrittely on selkeä: 1) ilmastomuutos, 2) hyvinvointiyhteiskunta 2.0 ja 3) monikulttuurinen elämä.

Lähtökohtana arvomaailman muutoksessa suomalaisessa yhteiskunnassa tulisi Himasen mukaan olla ihmisarvoisen kehityksen korostaminen lopullisena päämääränä (jokaisen) arvokas elämä.

Himasen mielestä Suomen (ja minkä tahansa Suomen paikkakunnan) positiivisen muutoksen henkisiä esteitä ovat kyynisyys, kateus ja kylämentaliteetti. Joku muu toteaisi, että Suomessa vallitsee latistamisen ilmapiiri tai Janten laki.

Muutokseen tarvitaan kulttuurista kukoistusta, jolla Himanen viittaa antiikin Ateenaan ja Kalifornian Piilaaksoon. Suomen historiasta Himanen nostaa esille 1800-luvun lopun, jolloin Suomessa puhkesi kulttuurisen kukoistuksen kausi musiikissa, kuvataiteissa ja arkkitehtuurissa.

Alueen kulttuurinen kukoistus edellyttää Himasen analyysin mukaan 1) luovuutta (innostus, ilo), 2) rikastavaa yhteisöä (arvostus, kuuluminen) ja 3) luottamusta (turvaa).

Himanen on tiivistänyt kulttuurisen kukoistuksen kaavaan F = C potenssiin kolme, F=Flourishing (kukoistus), c1 = Confidence (luottamus), c2 = Community of enrichment (rikastava yhteisö), c3 = Creativity (luovuus).

Alueiden luovuuden tai innovatiivisuuden kehityksessä Himanen tukeutuu muun muassa Manuel Castellsin, Saskia Sassenin, AnnaLee Saxenian ja Peter Hallin tutkimuksiin. Himasen mukaan hän olisi voinut käyttää esimerkkeinä yhtä hyvin renessanssin Firenzeä, Wieniä 1700-1800 -luvuilla tai 1800-luvun Manchesteria. Alueiden innovatiivisuuden kehityksen lähtökohtia Himanen on aikaisemmin tarkastellut Suomalainen unelma -innovaatioraportissa.

Kirja täytyy nähdä keskustelun aloittajana Suomen ongelmista ja positiivisen muutoksen mahdollisuuksista sekä alueiden kehittymisen dynamiikasta. Kirjan analyysi on tarkkaa ja visio eli ratkaisuehdotus oivaltava. Yksityiskohdista ja toteutuksesta kannattaa jatkaa keskustelua kuten muustakin kirjan sisällöstä.

Suosittelen kirjan lukemista kaikille, jotka tosissaan haluavat Suomessa muutosta parempaan suuntaan ja tarttumaan muutokseen. Ensi vuonna 2011 on eduskuntavaalit, jolloin luodaan uusi suunta suomalaiselle yhteiskunnalle.

LISÄTIETOJA
Valtioneuvoston sivut  
Pekka Himanen (2010) Kukoistuksen käsikirjoitus, WSOY, Helsinki 
Kirjan digiversio (pdf)  
Himanen, Pekka (2007) Suomalainen unelma – Innovaatioraportti, Helsinki 
Wikipedia: Janten laki 
Cristina Anderssonin blogi 18.7.2009 
Jonna Kangasoja Maunulan kesäseminaarissa 2005: Kehitysalustat ja testiyhteisöt – Uusia intrumentteja informaatiotekniikan ja alueiden kehittämiseen