Hallituksen metropolipolitiikka keskittyy Helsingin seudun erityiskysymyksiin. Näkökulmina ovat seudun uudistumiskyky, kansainvälisen aseman vahvistaminen, kestävä yhdyskuntarakenne, monikulttuurisuus, hyvinvoinnin turvaaminen, sosiaalinen eheys, seudun hallintarakenteet ja metropolipolitiikan toteuttamisvälineet. Valtioneuvoston selonteko metropolipolitiikasta listaa yhteensä 26 kehittämisehdotusta.
"Helsingin seudun kansainvälinen kilpailukyky on kansallisesti tärkeää ja se luo hyvinvointia koko Suomeen. Selonteko osoittaa, että hallituksen kolme vuotta sitten käynnistämä metropolipolitiikka on syntynyt tarpeeseen. Sen vahvistamiseksi tarvitaan entistä enemmän sitoutuneisuutta ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä sekä alueen rakenteiden uudistamista kilpailukykyä tukeviksi", toteaa asuntoministeri Vapaavuori.
Metropolialueen yhdyskuntarakentamista, asumista, liikennettä ja ympäristöä koskevien yhteisten tavoitteiden saavuttaminen voidaan turvata vain luomalla eri osapuolia sitovat yhteistyöjärjestelyt ja -rakenteet, selonteossa todetaan.
Seudun uudistumiskyvyn turvaamiseksi esitetään muun muassa korkeakoulujen välisen yhteistyön tiivistämistä, työperäisen maahanmuuton ohjelmaa ja luovan talouden toimintaympäristön vahvistamista. Metropolialueen kansainvälistä asemaa halutaan parantaa muun muassa Helsinki-Vantaan lentokenttäyhteyksiä parantamalla ja alueen kansainvälistä markkinointia tehostamalla.
Helsingin seudun kuntien välistä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyötä esitetään vahvistettavaksi. Seudullista joukkoliikennettä halutaan yhtenäistää lippujärjestelmällä ja kehittämällä liityntäliikennettä.
Alueen sosiaalista eheyttä vahvistettaisiin muun muassa kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta parantamalla ja jatkamalla pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa. Maahanmuuttajien kotoutumista haluttaisiin tehostaa ja maahanmuuttajavaltaisten asuinalueiden vetovoimaa vahvistaa. Metropolialueen palvelustrategialla tavoiteltaisiin palveluiden uudistamista ja sektorirajojen madaltamista.
Hallituksen selonteon 23 kehittämisehdotusta:
-
Panostetaan kansainväliseen kärkeen tähtäävään korkeakoulu-, tiede-, kulttuuri- ja innovaatiopolitiikkaan hyödyntäen metropolialueen merkittäviä valmiuksia. Perinteisten vahvuusalueiden rinnalla panostetaan uusiin osaamisalueisiin, muun muassa luovaan talouteen ja sosiaalisiin innovaatioihin. Edistetään yhtenäisen, moni- ja poikkitieteisyyttä tukevan kampusalueverkoston luomista korkeakoulujen välille jatkamalla määrätietoisesti kampusten välisten yhteyksien kehittämistä.
-
Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen edellyttää huipputason korkeakoulutuksen lisäksi vahvaa peruskoulutusta ja ammatillista koulutusta. Aloituspaikkojen riittävyydestä metropolialueella tulee pitää huolta. Selvitetään, millaisia tarpeita rakenteellisille järjestelyille on ammatillisen koulutuksen järjestämisessä. Seudun uudistumiskyky ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen edellyttää myös ulkomaalaisen työvoiman houkuttelua metropolialueelle: valmistellaan työperäisen maahanmuuton ohjelma ja sille tarpeita vastaava resursointi.
-
Metropolialueen kokonaisvaltaista kehitystä kansainvälisesti kilpailukykyisenä alueena vahvistetaan edelleen valtion ja alueen kuntien välisin sopimuksin.
Metropolialuetta vahvistetaan valtion, seudun ja korkeakoulujen yhteistyönä Suomen merkittävimpänä innovaatiokeskittymänä, jonka toimintaympäristö on maailmanluokkaa. Metropolialueen kytkeytymistä kansallisiin innovaatioverkostoihin edistetään. Innovaatiotoiminnassa jatketaan kuntien ja muiden toimijoiden sekä kaupunkilaisten ja käyttäjien välisen kumppanuuden kehittämistä. Jatketaan metropolialueen kehittämistä käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan kansainvälisenä mallialueena. -
Vahvistetaan kansainvälistä tapahtumametropolia jatkamalla valtion ja seudun kumppanuutta kiinnostavien suurten kulttuuri- ja urheilutapahtumien houkuttelemiseksi ja järjestämiseksi. Parannetaan tapahtumien houkuttelemisen ja järjestämisen perusedellytyksiä. World Design Capital 2012 -hanketta hyödynnetään siten, että metropolialue nousee kansainvälisesti kiinnostavaksi luovan talouden toimintaympäristöksi ja saavuttaa pitkäkestoisia kilpailukykyvaikutuksia muotoiluviennin kautta ja muotoilun hyödyntämisessä metropolialueen elämänlaadun parantamisessa sekä kulttuurimatkailukohteena.
-
Elinympäristön korkean laadun ja turvallisuuden kehittämiseen Helsingin
seudun vahvuutena ja vetovoimatekijänä kannustetaan. Edistetään mm. Kaupunki-innovaatiot -hankkeen avulla laadukkaan ja vetovoimaisen kaupunkiasumisen ja -elinympäristön ja siihen liittyvien konseptien kehittämistä ja käyttöönottoa. -
Kehitetään Suomen kansainvälisiä liikenneyhteyksiä. Edistetään Helsinki-Vantaan lentoaseman kilpailukykyä luomalla hyvät yhteydet muualta Suomesta lentoasemalle. Parannetaan yhteyksiä Helsingistä Baltian maiden kautta muualle Eurooppaan sekä nopeita yhteyksiä Venäjän suuriin keskuksiin.
-
Määritellään kohdistetusti metropolialueen innovaatiotoimijoiden globaalin
verkottumisen kannalta strategiset kohdealueet (esim. FinnNode-verkostoa hyödyntäen) ja vahvistetaan näiden yhteyksien pysyvyyttä tarvittavin kumppanuussopimuksin. -
Metropolialueen kansainvälistä markkinointia ja yhteyksiä kansainvälisiin verkostoihin vahvistetaan yhteistyössä valtion ja seudun toimijoiden kesken uudenlaisilla tavoilla mm. hyödyntäen World Design Capital -hankkeessa syntyneitä toimintatapoja.
-
Kansainvälisiä työmahdollisuuksia metropolialueella pyritään lisäämään ja
hyödyntämään eri hankkeista (kuten Kemikaalivirasto) kertynyt osaaminen
ammattilaisten saumattomassa integroitumisessa metropolialueelle (soft
landing -palveluiden kehittäminen). -
Helsingin seudun kuntien välistä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyötä vahvistetaan metropolialuetta koskevilla alueidenkäyttötavoitteilla ja mahdollisilla lainsäädännön muutoksilla. Tavoitteena on kaikki olennaiset toimijatahot kokoava, strateginen maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisperiaatteet yhteen sovittava kokonaissuunnitelma, johon liittyy konkreettinen ja osapuolia sitova toteuttamissuunnitelma.
-
Metropolialueelle solmitaan jatkossa yksi yhteinen maankäytön, asumisen ja liikenteen kattava aiesopimus. MAL-aiesopimuksen kannustimia ja toimintatapoja kehitetään edelleen.
-
Koko metropolialueen joukkoliikenteen rahoitus varmistetaan ja sen palvelutasoa parannetaan erityisesti seudun reuna-alueilla mm. yhtenäistämällä seudullinen joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmä sekä kehittämällä joukkoliikenteen laatukäytäviä ja liityntäliikennettä.
-
Käynnistetään valtion, kaupunkien ja muiden metropolialueen keskeisten
toimijoiden kesken hankekokonaisuus maahanmuuttajavaltaisten asuinalueiden toimivuuden, vetovoiman ja sosiaalisen eheyden vahvistamiseksi. Keskeisinä painopisteinä ovat asuinalueiden monimuotoisuuden ja palveluiden saatavuuden tukeminen, asuntotarjonnan monipuolistaminen, monikulttuuristen palvelujen vahvistaminen sekä yhteisöllisten toimintamuotojen kehittäminen. -
Maahanmuuttajavaltaisilla alueilla toimivien koulujen vetovoimaisuutta lisätään pienentämällä opetusryhmiä, lisäämällä kielikoulutusta ja turvaamalla tasavertaiset oppimismahdollisuudet.
-
Vakiinnutetaan valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteisin toimin aiesopimuksessa kehitetty asiakaslähtöinen ja saumaton palveluketju toimintamallina maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen ja sitä tukevien palveluiden tehostamiseksi
-
Palvelutarpeen kasvun hillitsemiseksi vahvistetaan ennaltaehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen toimintamalleja, luodaan asiakkaiden tarpeista lähteviä palveluprosesseja, laajennetaan palvelujen yhteiskäyttöä ja organisoidaan palvelut nykyistä enemmän seudullisesti.
-
Yhteistyössä valtion, kaupunkien ja palvelutuottajien kanssa laaditaan yhteinen metropolialueen palvelustrategia, jonka tavoitteena on erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ja opetustoimen palvelujen uudistaminen sektorirajoja madaltamalla, hyödyntämällä innovatiivisia hankintoja ja monipuolisia jakelukanavia sekä luomalla uudenlaisia yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin kumppanuuksia ja yhteistyömalleja.
-
Selvitetään Helsingin seudun ruotsinkielisten palveluiden hallinnollista päätöksentekoa huomioiden metropolialueen hajallaan asuva väestö.
-
Valtion, kaupunkien ja muiden keskeisten toimijoiden yhteistyönä käynnistetään metropolialueen kumppanuusohjelma sosiaalisen eheyden vahvistamiseksi. Ohjelman tavoitteena on murtaa pitkäaikaista huono-osaisuutta synnyttävät ja ylläpitävät prosessit sekä vahvistaa varhaista tukea ja syrjäytymistä ehkäiseviä toimintamalleja ja palveluja. Keskeisiä ohjelman painopistealueita ja toimintalinjoja ovat huono-osaisuuden sosiaalinen periytyminen, pitkäaikaistyöttömyys, nuorten ja lasten sosiaaliset turvaverkot sekä syrjäytymisvaarassa olevat maahanmuuttajat.
-
Alueperusteisia hyvinvointieroja kavennetaan tehostamalla ja laajentamalla
osana kuntien perustyötä palvelujen aluepohjaista resursointia, lisäämällä moniammatillisuutta palvelupisteissä sekä vahvistamalla poikkihallinnollisia
yhteistyöhankkeita ja alueellisia hyvinvointiverkostoja. -
Huolehditaan kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon riittävyydestä.
Asuinalueiden monipuolisuutta vahvistetaan, kohtuuhintaisten asuntojen ja perheasuntojen saatavuutta lisätään ja maahanmuuttajien asunnottomuutta vähennetään kehittämällä yleistä asumistukea ja muita asumisen tukijärjestelmiä. Selvitetään, millä toimin voidaan estää asunnottomuuden syntymistä myös maahanmuuttajiin kohdistuvin erityistoimenpitein. -
Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa jatketaan tavoitteena pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen vuoteen 2015 mennessä. Yhteistyössä valtion ja kaupunkien kanssa turvataan tarvittavien uusien asuntojen ja tukipalveluiden investointi- ja käyttörahoitus.
-
Metropolialueen kuntarakennetta kehitetään vastaamaan elinvoimaista, alueellisesti eheää ja yhdyskuntarakenteeltaan toimivaa kuntarakennetta. Metropolialueen yhteistyön vahvistamiseksi ja tehtyihin selvityksiin pohjautuen arvioidaan ja määritellään yhteistyössä seudun kuntien kanssa metropolialueen kattavasti hoidettavat tehtävät keskittyen yhdyskuntarakentamista, asumista, liikennettä sekä ympäristöä koskeviin kokonaisuuksiin. Varmistetaan yhteinen tahdonmuodostus luomalla osapuolia sitovat rakenteet. Menettely edellyttää lainsäädännön kehittämistä. Päätökset em. asioita koskien on tarkoituksenmukaista tehdä seuraavan hallituskauden alussa.
LISÄTIETOJA
Ympäristöministeriön sivut