Perustelut Maunula-Seuran ehdotuksen sisällölle ja muodolle löytyvät EnergiatehokasHelsinki -sivuilta.
Miksi kommentoida? (Helsingin energiatehokkuusohjelmaa)
-
Ilmastonmuutosta ei kukaan torju yksin, vaan kaikkien tulee sitoutua yhteisiin tavoitteisiin.
-
Käyttökelpoisimmat kommentit kerätään ja huomioidaan kestävän energiankäytön toimenpideohjelman päivityksessä
-
Vaikka kaupunki vähentäisi oman toimintansa energiankäytöstä syntyviä hiilidioksidipäästöjä yli 20 %, niiden vaikutus kaupunkialueen kokonaispäästöihin olisi vain noin 3 %.
Ensimmäinen lause on moraalinen, jonka mukaan "kaikkien tulee sitoutua [energiatehokkuuden edistämisen] yhteisiin tavoitteisiin". Lauseen ongelma liittyy sanaan "kaikkien". Kaikki eivät kuitenkaan sitoudu. Toinen ongelma liittyy sanoihin "yhteisiin tavoitteisiin". Millaisella prosessilla yhteiset tavoitteet on luotu. Tarve luoda moraalisia perusteita osallistumiselle liittyy toimijoiden motivointiin. Maunula-Seuran ehdotuksessa asiaa edistetään palkitsemisella ja toimijoiden toiminnan luokittelun käsitteillä "Hyve" ja "Pahe".
Lisäksi voidaan pohtia käsitettä "Ane" (vrt. päästökauppa). Aneen idea voisi olla se, että toimija tunnustaa "Hyveen" oikeutuksen/vaatimuksen, mutta ei pysty sitä toteuttamaan. Siksi tämä rahoittaa esimerkiksi yhteisöllistä toimintaa (esim. kaupunginosayhdistyksen korotetulla jäsenmaksulla), jolla edistetään energiatehokkuustavoitteiden toteutumista.
Kolmannen lauseen ongelma liittyy lauseen viestiin, joka toteaa, että vaikka Helsinki kuinka panostaisi oman organisaationsa energiatehokkuuteen, sillä ei ole merkitystä kokonaisuuden kannalta (Helsingin 20 % parannus -> 3 % kokonaisuuden parannus). Tästä seuraa, että painopisteen tulisi olla "Helsinki-yhteisön" energiatehokkuuden parantamisessa eikä kaupungin oman organisaation energiatehokkuuden parantamisessa.
Edellisen vuoksi Maunula-Seuran ehdotuksessa esitetään ongelman ratkaisuksi monen toimijan prosessimallia, jolla vuoden 2020 tavoite saavutetaan. Ehdotuksen teoreettinen perusta löytyy systeemi- ja kompleksisuusteorioista, joita Helsinki soveltaa mm. verkostokaupunkiajattelussa (kaupunkisuunnitteluvirasto) ja arvoverkko -ajattelussa (sosiaalivirasto).