Kaupunginjohtajat kannustavat kaupunkeja (ja kaupunginosia) ilmastopolitiikan kärkeen

271

Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Turun ja Oulun kaupunginjohtajat antoivat keskiviikkona yhteisen ilmastokannanoton kokouksessaan Helsingin Vanhalla Raatihuoneella. Kaupunginjohtajat korostavat kaupunkien vastuuta ilmastonmuutoksen torjunnassa ja esittävät kuusi konkreettista ilmastoaloitetta, joita suurimmat kaupungit aikovat yhteistyössä edistää.

Aloitteet liittyvät rakentamiseen, kaupunkilaisten ilmastotekojen tukemiseen sekä kaupunkien omaan toiminnan kehittämiseen. Kaupunginjohtajat päättivät viedä eteenpäin seuraavia yhteisiä ilmastotekoja:

– energiaviisaan rakentamisen tiekartan laatimista kuhunkin kaupunkiin,
– rakentamisen ohjauksen ja rakennusvalvonnan kehittämistä energianeuvonnan ja laadunohjauksen suuntaan,
– ilmastoneuvonnan kehittämistä ja asukkaiden ilmastotekojen tukemista kaupunkien yhteisprojektilla,
– ekotukihenkilöiden nimeämistä työpaikoille,
– matkustustarpeen vähentämistä ottamalla käyttöön videoneuvottelut,
– budjetoinnin ilmastovaikutusten arviointia.  

Pelkästään kaupunkien omilla toimilla ei ilmastonmuutosta pysäytetä. Asukkaiden ja yritysten rooli on hyvin tärkeä. Suurin osa päästöistä aiheutuu tuotannosta, asumisesta, liikkumisesta ja kulutuksesta. Kuntien on tuettava kuluttajien kestäviä valintoja, jolloin myös yrityksille tarjoutuu mahdollisuus kehittää kestävää liiketoimintaa. Siksi asukkaita ja yrityksiä kannustetaan mukaan ilmastotekoihin.

Käynnistettävässä yhteishankkeen kaupunkien energia- ja ilmastoneuvontaa tekevät toimijat verkostoituvat ja toteuttavat asukaslähtöisen ilmastokampanjan. Se pilotoidaan ensin yhdellä asuinalueella kussakin kaupungissa. Hankkeessa kehitetään hyviä ilmastoneuvonnan käytäntöjä ja tuetaan uudella tavalla kaupunkilaisten arkisia ilmastotekoja. Kaupungin toimijat, asukkaat, järjestöt ja yritykset työskentelevät yhdessä kohti hiilineutraalin asuinalueen tavoitetta

Kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat perustivat Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston viime keväänä. Aloite kaupunginjohtajien ilmastoverkoston perustamisesta tuli Sitralta ja se sisältyy ympäristöministeriön, Tekesin ja Sitran tekemään ERA17-ohjelmaan. Verkoston tarkoituksena on edistää EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttamista ja ekotehokasta kaupunkikehitystä. Verkoston avulla nostetaan esille uusia aloitteita, lisätään yhteistyötä ja levitetään hyviä käytäntöjä suurten kaupunkien kesken.

LISÄTIETOJA
Kaupunginjohtajien ilmastokannanotto (pdf)

Lisätietoa aloitteista (pdf)

Sitran ERA 17 -ohjelma 

ERA 17-kalvoja 

ALOITE 3:
YHTEISHANKE ENERGIA- JA ILMASTONEUVONNAN VERKOTTAMISEKSI JA ASUKKAIDEN ILMASTOTEKOJEN EDISTÄMISEKSI ASUINALUEILLA

Kuusi suurinta kaupunkia toteuttavat yhdessä hankkeen, jossa verkotetaan kuuden kaupungin (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu) energia- ja ilmastoneuvontaa tekevät organisaatiot ja toteutetaan hiilineutraalisuuteen tähtäävä asuinaluepilotti kussakin kaupungissa. Tavoitteena on siirtää hyviä käytäntöjä ja asukasneuvonnan toimintamalleja kuuden kaupungin toimijoiden välillä. Hankkeen toteuttamista varten haetaan erillisrahoitus.

Hankkeen tavoitteet
Hanke kytkeytyy mm. ERA 17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 –raportin tuloksiin, jossa on mm. todettu, että energiaviisaus kulminoituu kuluttajien tekemiin valintoihin, julkisten toimijoiden on tuettava kuluttajien kestäviä valintoja ja yrityksille tarjoutuu mahdollisuus kehittää liiketoimintaa.

Hankkeen tavoitteena on tehostaa, nopeuttaa ja helpottaa hyvien toimintatapojen siirtymistä kaupunkien välillä sekä parantaa palvelua ja hyödyntää resursseja tehokkaammin yhteistyöllä.

Tavoitteena on myös lisätä energia- ja ilmastoneuvonnan näkyvyyttä ja vaikuttavuutta ja näin alentaa päästöjä ja energiakustannuksia. Pilottialueet toimivat hyvinä esimerkkeinä ja toiminta voi laajentua muille alueille. Tavoitteena on myös kaupunginosakohtaisen ilmastotyön konseptoiminen.

Hankkeessa verkotetaan kuuden kaupungin (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu) energia- ja ilmastoneuvontaa tekevät organisaatiot ja kehitetään uusi tapa toimia, jossa kokemuksia, käytänteitä ja tietoa siirretään ihmisten ja toimijoiden välillä osallistamalla, oppimalla ja kokeilemalla. Toimintatapoja voivat olla mm. yhteiset työpajat, tutorit, kummit ja lähettiläät, työskentely yhdessä esim. tehtäväkierron tai työntekijöiden vaihtojaksojen avulla.

Hiilineutraali asuinalue -pilotit
Kussakin kaupungissa toteutetaan oma pilotti, jossa tavoitellaan asuinalueen tai korttelin hiilineutraalisuutta. Tavoitteena on selvittää kuinka hiilineutraaliin tulevaisuuteen 2050 voidaan päästä ja mitä haasteita siitä seuraa. Hankealue toimii ikään kuin hiilineutraalisuuden laboratoriona. Kaupungit valitsevat asuinalueen tai korttelin, jossa kaupungin toimijoiden, asukkaiden, järjestöjen ja yritysten kesken työskennellään yhdessä kohti hiilineutraalia tavoitetta.

Toiminnan käynnistysvaiheessa (noin ½ vuotta) varsinainen hankesuunnitelma räätälöidään kullekin alueelle yhdessä asukkaiden ja yritysten kanssa. Pilottien asiasisältö ja toiminnan kärjet valitaan alueen lähtökohdista, ne voivat olla esim. korjaamiseen, täydennysrakentamiseen, liikkumiseen tai yhteistoimintaan keskittyviä. Samalla myös kerätään halukkaat järjestöt ja yhdistykset ym. mukaan toimintaan ja sovitaan yhteistyöstä.

Alueen hiilijalanjälki lasketaan ja selvitetään hiilidioksidipäästöjen lähteet. Hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle laaditaan suunnitelma toimenpiteineen hankkeen ajalle ja karkeammalla tasolla hiilineutraaliin vuoteen 2050 saakka.

Hankkeen aikana mitataan ja seurataan hiilidioksidipäästöjen määrää ja selvitetään seuranta tulevaisuuteen. Seurannassa hyödynnetään olemassa olevia seurantajärjestelmiä ja hiilijalanjälkilaskureita. Tietoa jalostetaan asukaslähtöiseen muotoon niin, että se kannustaa ja motivoi omien toimien seurantaan ja tavoitteelliseen toimintaan.
Kannustetaan asukasvetoisiin hankkeisiin, joilla täydennetään asuinalue-/kortteli-infon ja muiden asiantuntijoiden tarjoamia palveluita ja luodaan yhteenkuuluvuuden tunnetta eri kiinteistöissä asuvien henkilöiden välillä. Asukasvetoiset hankkeet ovat asukkaiden itse päättämiä ja voivat keskittyä esimerkiksi taloyhtiöiden energiakorjauksiin, piha-alueiden kehittämiseen, hyötyviljelymahdollisuuksien lisäämiseen, viihtyvyyden parantamiseen, yhteisten tilojen
suunnitteluun ja toteuttamiseen, tms.

Kaupungin hallintokunnat tarjoavat tehostetusti ja kehittävät omia palvelujaan valitulla alueella ja ”jalkautuvat” sinne mm. tarjoamalla energiankulutuksen seurantaa, asukasneuvontaa, energiakatselmuksia, matalaenergiarakentamis- ja korjausohjeita ym. neuvontaa ekotehokkuuden kehittämiseen.

Pilottialueelle perustetaan keskuspaikka (”kortteli-infotila” tms.), jossa työskentelee henkilö, joka toimii alueen ekokummina. Hän organisoi tapahtumia, antaa neuvontaa ja on yhteyshenkilönä kaupunkiin ja järjestöihin. Kortteli-infotilat pyritään sijoittamaan olemassa oleviin rakenteisiin kuten asukas- ja korttelitiloihin. Infotilojen tilankäyttö pyritään optimoimaan niin, että niissä eri toiminnot voivat vuorotella. Kortteli-infotilassa voisi olla esim. kioski, kirjasto tai muu lainauspiste, etätyötila, kahvila ja tila, josta saa tietoa esim. lähipalveluista.

Pilottialueina toimivat seuraavat
– Helsinki: Mellunkylä – täydennysrakentaminen
– Espoo: Suurpelto- uudisrakentaminen
– Vantaa: Koivukylä – täydennysrakentaminen
– Turku: Alue nimetään elokuussa – todennäköisesti vanha omakotitaloalue, jossa paljon korjausrakentamista
– Tampere: Vuores, asuntomessualue 2012, voimakasta uudisrakentamista
– Oulu: Kaukovainio, kaupunginosa, jossa parhaillaan tehdään täydennysrakentamista palvelevaa kaavaa.

Hankkeen koordinaattorina toimii Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Kullakin paikkakunnalla hanketta koordinoivat kaupunkien ympäristökeskukset ja/tai paikalliset energiatoimistot tai vastaavat, esim. Tampereella Ekokumppanit Oy, Turussa Valonia ja pääkaupunkiseudulla Ilmastoinfo ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus.

Hanke kestää kolme vuotta ja alkaa vuoden 2012 alussa. Koko hankkeen kustannusarvio on noin 2 miljoonaa euroa ja siihen haetaan julkista rahoitusta.

Lisätietoja: Päivi Kippo-Edlund, 050-3454 154