Helsingin tietokeskuksen tuore tutkimusraportti tarkastelee asuinalueiden välisten erojen kehitystä pääkaupunkiseudulla vuosina 2002–2012. Tutkimuksessa selvitetään, minkälaisia eroja Helsingin, Espoon ja Vantaan asuinalueiden nykytilassa ja kehityksessä on havaittavissa ja mikä näitä eroja selittää. Raportissa on tarkasteltu asuinalueiden koulutus- ja tulotasossa, työttömyysasteessa sekä vieraskielisten osuudessa tapahtuneita muutoksia sekä selvitetty, missä määrin nykyinen eriytymiskehitys yhdistyy huono-osaisuuden alueelliseen kasautumiseen. Tutkimuksen mukaan Maunula paransi asemiaan alueellisissa rankingissa. Pääsimme neliluokkaisessa rankingissä neljänneltä tasolta paremmalle kolmannelle tasolle. Hyvä me.
Keskitulot, kantaväestön koulutustaso ja vieraskielisten määrä ovat lisääntyneet koko seudulla. Alueiden erot ovat myös kasvaneet. Asuntokannan rakenne, sijaintikunta ja etäisyys Helsingin keskustasta selittävät noin kaksi kolmasosaa asuinalueiden sosioekonomisessa ja etnisessä rakenteessa havaittavasta vaihtelusta. Mitä korkeampi ARA-vuokra-asuntojen ja kerrostaloasuntojen osuus on ja mitä kauempana Helsingin keskustasta alue sijaitsee, sitä matalampi on tyypillisesti myös alueen sosioekonominen status.
Tulokset osoittavat, että aikaisempien tutkimusten havaitsemat erot ovat säilyneet seudulla selkeinä ja osin jopa vahvistuneet. Selkeimmin asuinalueiden välisten erojen kasvu näkyy vieraskielisen väestön ja vieraskielisten lasten osuuksissa, mutta myös alueiden keskituloissa ja korkeakoulutettujen osuuksissa on havaittavissa erojen kasvua.
Erojen kasvu johtuu siitä, että keskitulot ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus ovat kasvaneet eniten niillä alueilla, jotka olivat jo lähtötasoltaan seudun keskitasoa tai kärkeä. Myös matalimman tulo- ja koulutustason alueilla muutos on ollut positiivista, mutta niin pientä, että alueet ovat jääneet kehitystahdissa jälkeen. Vieraskielisen väestön ja vieraskielisten lasten osuuksissa on havaittavissa samankaltainen kehitystrendi.
Myös työttömyysasteessa ja matalasti koulutettujen osuuksissa alueelliset erot ovat selkeitä
Työttömyysasteen kehityksessä ei ole havaittavissa samankaltaista selkeää alueellisten erojen kasvua. Työttömyysaste on vaihdellut kaikilla alueilla taloussuhdanteiden mukana. Huomattavaa kuitenkin on, että alueiden väliset erot ovat säilyneet selkeinä myös talouden nousukausilla. Perusasteen tutkintoon opintonsa päättäneiden osuus on tarkastelluista muuttujista ainoa, jolla alueiden väliset erot ovat kaventuneet. Erot ovat kuitenkin edelleen selkeitä vaihdellen alimmillaan kolmesta prosentista 38 prosenttiin.
Huono-osaisuus keskittyy pääkaupunkiseudulla
Tulokset osoittavat, että pääkaupunkiseudun eriytyminen on hyvin monikerroksista ja alueellisesti selväpiirteistä. Useat eriytymisen ulottuvuudet paikantuvat pitkälti samalla tavoin. Erityisesti tämä näkyy heikoimmin pärjäävien alueiden kehityksessä. Matalat keskitulot, kantaväestön alempi koulutustaso, korkea työttömyysaste ja korkeimmat vieraskielisten osuudet paikantuvat entistä selkeämmin samoille alueille. Lisäksi eriytymiskehitys näkyy huono-osaisuuden riskien – esimerkiksi toimeentulotukea saavien osuuksien – alueellisena kasautumisena.
Sijainti ja asuntokannan rakenne vaikuttavat alueiden välisiin eroihin
Asuntokannan rakenne, sijaintikunta ja etäisyys Helsingin keskustasta selittävät noin kaksi kolmasosaa asuinalueiden sosioekonomisessa ja etnisessä rakenteessa havaittavasta vaihtelusta. Mitä korkeampi ARA-vuokra-asuntojen ja kerrostaloasuntojen osuus on ja mitä kauempana Helsingin keskustasta alue sijaitsee, sitä matalampi on tyypillisesti myös alueen sosioekonominen status.
Käy tykkäämässä uutisesta Maunulan Facebook-seinällä!
Katso myös uutinen 11.1.2014: Koettu turvattomuus vähentynyt Maunulassa
Uutinen 16.12.2012: Maunulassa sairastetaan enemmän kuin muualla