Maunulan asema putosi turvallisuusrankingissä

254

Tietokeskuksen loppuvuodesta 2015 tekemän turvallisuuskyselyn tulokset julkaistiin toukokuussa 2016. Turvallisuuskyselyjä on tehty kolmen vuoden välein vuodesta 2003 alkaen. Uudessa kyselyssä kymmenellä alueella (29 %) kehitys on ollut myönteistä. Turvattomuutta kokevien määrä vähentyi eniten tänä ajanjaksona Kalliossa (12 prosenttiyksikköä) sekä Pukinmäessä ja Myllypurossa, kummassakin 11 prosenttiyksikköä. Malmilla, Mellunkylässä, Pitäjänmäellä ja Laajasalossa turvattomuutta kokevien osuudet lisääntyivät vertailuvuosien 2015 ja 2009 välillä. Maunulassa turvattomuuden kokeminen lisääntyi vuoden 2012 tilanteesta (ks. kuva Maunulan seinällä).

Eniten turvattomuutta kokevien osuus väheni Kalliossa ja Pukinmäessä sekä Vuosaaressa. Merkittävämpää turvallisuuden tunteen heikkenemistä on tapahtunut viidessä peruspiirissä; Malmilla, Laajasalossa, Kampinmalmissa, Pasilassa ja Mellunkylässä. Kampissa ja Pasilassa on palattu vuoden 2009 tilanteeseen.
Kaikissa Helsingin peruspiireissä oma asuinalue koetaan päiväsaikaan varsin turvalliseksi, mutta alueelliset erot korostuvat, kun tarkastellaan ilta- ja yöaikaa.

Turvallisuustutkimus toteutetaan Helsingissä jo viidettä kertaa, mikä mahdollistaa myös pidemmän aikavälin kehityskulkujen tarkastelun.

Samat alueet näyttäisivät olevan vuodesta toiseen turvattomuuskokemusten kärjessä. Kun ihmiset saavat kotiinsa turvallisuutta koskevan kyselyn, he vastaavat oletettavasti senhetkisen tunteen perusteella – miltä minusta tuntuu, kun pitää lähteä yksin ulos. Pelkoa ja turvattomuutta aiheuttaviin asioihin ei siten totu.

Turvattomuuskokemuksia näyttäisi olevan vähiten pientalovaltaisissa peruspiireissä ja eteläisen kantakaupungin kaupunginosissa. Myös Keskisen suurpiirin monet alueet kuuluvat tähän joukkoon. Eniten turvattomuutta koetaan kerrostalovaltaisilla alueilla niin kaupungin itäisessä kuin läntisessä osassa.

Aiemmin kerättyjen tutkimusaineistojen avulla on selvitetty, mitkä alueiden ominaisuudet ovat yhteydessä turvattomuuden kokemiseen. Turvattomuus näyttäisi paikantuvan samoille alueille, joilla on paljon poliisin hälytystehtäviä, ja joissa työttömyysaste on korkea. Samoin asumisen raideliikenteen aseman lähellä on havaittu lisäävän turvattomuuden kokemuksia. Onkin todettu, että turvattomuus muodostaa yhden lisäulottuvuuden perinteisten huono-osaisuusindikaattorien joukkoon.

Monilla Helsingin alueilla koettu turvallisuus on myös systemaattisesti parantunut. Kalliossa ja Alppiharjussa pitkään jatkunut väestörakeenteen muutos (gentrifikaatio) selittää parantunutta tilannetta.

Näyttää siltä, että myös uudisrakentamisen kohteena olleet alueet ovat parantaneet ”asemiaan” vertailussa. Tällaisesta on esimerkkinä Myllypuro, jossa ostoskeskusalue on rakennettu uudelleen. Myös Jakomäessä turvattomuuskokemukset ovat vähentyneet hieman vuosien 2012 ja 2015 välillä. Alueen ulkotiloja on kehitetty, mutta uudistaminen ei vielä ole yhtä pitkällä kuin Myllypurossa. Myös Myllypuroa ja Jakomäkeä myöhemmin rakennetuilla, lapsiperhevaltaisilla alueilla kuten Latokartanossa ja Vuosaaressa kehitys on ollut myönteinen.

LISÄTIETOJA
Kvartti (18.5.2016) Turvattomuuskokemuksissa paljon vaihtelua asuinalueiden välillä

Maunulan 119. aluefoorumi: Maunulan turvallisuus kyselyissä ja tilastoissa