Helsingin uusi yleiskaava tulee Helsingin kaupunginhallituksen käsittelyyn 19.9. maanantaina. Apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäen esitys on sisällöltään sama kuin kaupunkisuunnittelulautakunnan aiemmin yksimielisesti hyväksymä ehdotus. Lopullisen päätöksen yleiskaavasta tekee kaupunginvaltuusto myöhemmin syksyllä.
Yleiskaava ohjaa kaupungin kehittämistä pitkälle tulevaisuuteen. Esityksen lähtökohtana on varmistaa edellytykset kaupungin kasvulle, asuntotuotannolle ja elinkeinoelämälle. Yleiskaavan varaukset mahdollistavat kasvun vähintään 860 000 asukkaaseen ja 560 000 työpaikkaan vuoteen 2050 mennessä.
Yleiskaavan ratkaisut perustuvat visioon Helsingistä raideliikenteen verkostokaupunkina, jolla on vahva ja nykyisestä laajentunut kantakaupunki. Joukkoliikenteen perustana on laajeneva raideliikenneverkko. Kävelyn ja pyöräilyn merkitys kasvaa.
Tavoitteena on myös riittävien virkistysalueiden turvaaminen kasvavalle väestölle. Viheralueverkosto vahvistuu, virkistysalueet ja -palvelut ja meri ovat helposti saavutettavissa.
Helsingin säteittäinen viherrakenne yhdistyy yleiskaavassa seudun laajoihin virkistysalueisiin ja kaavakarttaan on merkitty poikittaisia viheryhteyksiä. Vihersormien, seudullisten viheralueiden ja paikallisen viheralueverkoston jatkuvuus turvataan.
Täydennysrakentamista, bulevardeja, uusia alueita
Kolmasosa lähivuosikymmenille kaavaillusta rakentamisesta olisi täydennysrakentamista. Kaupunkia tiivistetään erityisesti raideliikenteen asemien ympäristöissä. Myös esikaupunkien keskustoja kehitetään tiiviinä asumisen, työpaikkojen ja palvelujen keskittyminä.
Toinen kolmannes yleiskaavan tuomasta kerrosalasta syntyy kantakaupungin laajentuessa kaupunkibulevardien vyöhykkeelle. Suuria moottoritiemäisiä sisääntuloväyliä muutetaan kaupunkibulevardeiksi. Kyse on ensi sijassa kaupunkirakenteen parantamisesta eikä yksinomaan liikenneratkaisusta. Bulevardisoinnin ansiosta kokonaisia uusia kaupunginosia voidaan rakentaa nykyisen kantakaupungin jatkeeksi.
Kolmasosa rakentamisesta koostuu uusista laajoista aluekokonaisuuksista, joista tärkein on Malmin lentokentän alue. Sinne on mahdollista rakentaa koti noin 25 000 asukkaalle.
Paljon keskustelua ja vuorovaikutusta
Yleiskaavaa on valmisteltu neljä vuotta kaupunkisuunnittelulautakunnan ohjauksessa. Helsinkiläiset ovat osallistuneet suunnitteluun tilaisuuksissa ja keskusteluissa ja jättämällä mielipiteensä tai muistutuksen.
Muistutuksia tehtiin yhteensä 1444 kappaletta. Useimmat niistä liittyivät maankäyttövarauksiin, joiden pelättiin usein vaarantavan viher- ja virkistysalueita.
Muistutuksissa tulivat esille muun muassa Keskuspuisto, Vantaanjokilaakson lähialueet, Tuomarinkylä, Vartiosaari, Lauttasaari ja Malmin lentokenttä. Valmistelun aikana muistutukset tiivistettiin teemoittain ja alueittain, niihin on annettu vastaukset ja palaute on otettu huomioon yleiskaavan kehittelyssä.
Hämeenlinnanväylän bulevardisointiin liittyvä Keskuspuiston länsireunan osittainen ottaminen rakentamiseen on aiheuttanut runsaasti keskustelua. Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä alue rajattiin pienemmäksi ja kritiikki otetaan huomioon jatkovalmistelussa.
Koko seudun kehitys taustalla
Yleiskaava on nivottu yhteen koko Helsingin seudun ja sen kuntien suunnitelmien kanssa. Taustalla ovat muun muassa yhteinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja maankäyttösuunnitelma sekä yhteinen asuntostrategia. Nopea kasvu ei koske vain Helsinkiä vaan koko Helsingin seutua.
Kaupunginhallituksen käsittelyyn tulevaan päätösesitykseen kuuluvat yleiskaavaehdotuksen kartta ja selostus ja lukuisia teemakarttoja. Sen liitteenä ovat vuorovaikutusraportti, muistutukset, lausunnot, kirjeet ja adressit. Koko laaja aineisto on julkaistu kaupunginhallituksen esityslistalla.
LISÄTIETOJA
Kaupunginhallituksen 19.9.2016 esityslista