Asumisen päästöt

0

Asumisen päästöjen vähentäminen

Kotitalouksissa lämmitys on suurin yksittäinen energiankuluttaja. Asumisen osuus suomalaisen kokonaispäästöistä on noin 30 % ja tästä lämmityksen osuus on 50 % ja käyttöveden lämmityksen 20 %.

Miten rakennusten lämmitys vaikuttaa rakennusten kasvihuonepäästöihin?
a. Rakennusten lämmityksen kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 30 % Suomen kokonaispäästöistä.
b. Taloyhtiöt voivat vaikuttaa päästöihin tiedottamalla asukkailleen
i. lämmitysenergian säästömahdollisuuksista,
ii. huolehtimalla omien rakennustensa järkevästä lämmityksestä,
iii. huomioimalla energiatehokkuuden omissa uudisrakennus- ja remonttikohteissaan
iv. suosimalla kunnan alueella uusiutuvaan energiantuotantoon keskittyviä yrityksiä.
v. Asuinkerrostaloista yli 90 % lämmitetään kaukolämmöllä

Miten lämmityksen päästöjä voidaan vähentää?
A. Yksinkertaisin tapa säästää energiaa lämmityksessä on laskea rakennuksen lämpötilaa.
– Asuin- ja toimistotilojen lämpötilan tulisi olla 20–22 °C.
– Varastotiloissa ja vastaavissa lämpötila voi olla alempi.
– Lämpötilan tarkka säätö on tärkeää, sillä jo yhden asteen muutos sisälämpötilassa voi merkitä viiden prosentin muutosta lämmityksen energiantarpeessa.
– Käyttöveden lämmitys edustaa noin 20 prosenttia lämmityskuluista, joten pitkien lämpimien suihkujen ja kylpyjen välttäminen säästää lämmitysenergiaa.
B. Toinen tärkeä keino on rakennuksen eristyksestä huolehtiminen.
Huomiota tulisi kiinnittää
1. eristysmateriaaleihin,
2. eristyksen paksuuteen sekä
3. ikkunoihin ja muihin vuotokohtiin.
4. Vanhoissa rakennuksissa hukkaenergia ikkunoiden kautta voi olla hyvin merkittävää, jolloin ikkunoiden uusiminen monikerroksisiksi voi tulla kannattavaksi.
C. Ilmalämpöpumppu on tehokas keino erityisesti pientalojen energiankulutuksen vähentämiseksi. Laitteet ovat suhteellisen edullisia ja maksavat itsensä takaisin energiansäästönä.
1. Lämmitykseen käytettävää energiaa säästyy tyypillisesti 30–40 %. Ilmalämpöpumppuratkaisussa
2. Sähkölämmitteisissä taloissa takan poltto kovimmilla talvipakkasilla on myös tehokas energiansäästökeino.
D. Ilmastoinnin tehostaminen ja poistoilman lämmön talteenotto parantavat huomattavasi energiatehokkuutta, mutta niissä alkuinvestoinnit voivat nousta korkeiksi. Sama koskee koko lämmitysjärjestelmän vaihtoa esim. öljylämmityksestä maalämpöön.

Minkälaisia eri löytyy lämmitysenergian kulutuksen vähentämisessä Maunulalaisissa omakotitaloissa?
a. Suurimmat vuosittaiset säästöt energiankulutukseen saadaan maalämpöpumpulla tai kahdella ilmalämpöpumpulla.
b. Seuraavaksi tehokkaimmat keinot ovat ilmavaihdon poistoilman lämmön talteenotto tai poistoilmalämpöpumppu.
c. Seinien lisäeristyksellä (150 mm -> 200 mm) on mahdollista saada säästöä, mutta sen kustannukset nousevat hyvin korkeiksi. Lisäeristyksen tekeminen on siten kannattavaa vain muutenkin tehtävän remontin yhteydessä.
d. Talon yläpohjan lisäeristäminen (200 mm -> 500 mm) on kustannustehokas toimenpide
e. Valaistuksen muuttaminen hehku- ja halogeenivalaisimista pienloistelampuiksi tai LED valaisimiksi
f. Ikkunoiden uusiminen (U-arvo 2 -> 0,8) tulee kalliiksi, mutta parantaa toisaalta asumismukavuutta vähentämällä vetoisuutta.

Miten taloyhtiöt sitoutetaan energiaa säästäviin ja energiatehokkaisiin toimenpiteisiin ja palveluihin?

a. Sitoutetaan hallinto (hallitus ja isännöitsijä) valitsemalla vastuuhenkilöt suunnittelemaan ja toteuttamaan energiatehokkuus- ja säästötoimenpiteitä taloyhtiön yhtiökokouksen hyväksymällä strategialla.
b. Selvitetään nykytila, asetetaan säästö- ja tehokkuustavoitteet ja järjestetään niiden toteutumisen seuranta.
c. Sitoutetaan asukkaat ja tarjotaan energiansäästökoulutusta heille. Sen avulla voidaan vähentää asuntojen ja rakennusten sähkön- ja lämmönkulutusta sekä pienentää toiminnoista aiheutuvia liikenteen päästöjä.
d. Lisätään vanhojen rakennusten energiatehokkuutta korjausrakentamisella ja hyödynnetään uudet energiatehokkaat ratkaisut uudisrakentamisessa.
e. Kiinnitetään hankintojen tarjouspyynnöissä erityistä huomiota energia- ja ympäristönäkökohtiin.
f. Hyödynnetään energiatehokkuussopimusten, energiakatselmusten ja investointitukien tarjoamat mahdollisuudet.
g. Tehdään yhteistyötä muiden taloyhtiöiden kanssa.
h. Energian käytön vähentäminen ja energiatehokkuuden lisääminen ovat keinoja, joilla saavutetaan suurimmat ja välittömät kasvihuonekaasujen päästövähennykset taloyhtiöissä.
i. Toimenpiteistä on usein myös taloudellista hyötyä. Kolmannes säästöistä voidaan saada aikaan ilman investointeja. Monet energiansäästöön liittyvät toimenpiteet edellyttävät uusia ajattelu- ja toimintatapoja. 

Mitä taloyhtiön kasvihuonepäästöjen vähentämiseen liittyvään tiedottamiseen pitäisi sisällyttää?
a. yksittäisten asukkaan keinot vaikuttaa omiin lämmityskuluihinsa 
i. sisäilman lämpötilan säätö, 
ii. lämpimän veden käyttö,
iii. ilmalämpöpumppu jne.
iv. energiatehokkaiden lämmitysvaihtojen (maalämpö, puu-/pellettilämmitys, kaukolämpö) esittely yleisemmällä tasolla. 
v. Jos Helsingillä on jokin erityispiirre, kuten vähäpäästöinen kaukolämmön erillistuotantolaitos, sitä kannattaa mainostaa.

Miten energiaa säästetään kotitalouksien valaistuksessa 
a. hyvällä suunnittelulla,
b. luonnonvalon hyödyntämisellä, 
c. valaistuksen ohjauksella ja lamppuvalinnoilla.
d. Luonnonvaloa kannattaa hyödyntää aina, kun se on mahdollista. 
e. Uudisrakentamisessa ikkunat tulee ottaa mukaan valaistuksen suunnitteluun. 
f. Valaistus tulee suunnitella tarpeenmukaiseksi. 
g. Yleisvalaistuksen ei tarvitse olla kirkas, vaan parempaa valaistusta vaativat kohteet kannattaa valaista erikseen. 
h. Valot voidaan sammuttaa, kun niitä ei tarvita. 
i. Valaistuksen ohjauksessa voidaan hyödyntää automatiikkaa, joka reagoi esimerkiksi liikkeeseen.
j. Hehkulamppu on energiatehoton valonlähde, sillä suurin osa sen kuluttamasta energiasta hehkuu lämpönä ilmaan. Lämmöstä vain osa saadaan hyödyksi, sillä lamput sijaitsevat yleensä lämmityksen kannalta huonossa paikassa katonrajassa. Lisäksi lämmitysjärjestelmän säätimen pitäisi olla hyvin herkkä, jotta edes osa lämmöstä saataisiin hyödynnetyksi. 
k. Hehkulamput kannattaa korvata energiansäästölampuilla tai LED-valoilla.
l. Energiansäästölamput sopivat hyvin yleisvalaistukseen. Ne syttyvät kuitenkin hitaammin kuin hehkulamput eivätkä pidä jatkuvasta sytyttelystä ja sammuttelusta. 
m. Vessan ja vaatehuoneen tapaisiin paikkoihin sopivat siksi paremmin esimerkiksi kierrekantaiset halogeenilamput, jotka ovat noin 30 % energiatehokkaampia kuin hehkulamput. 
n. Pienet LED-valot sopivat hyvin kohdevalaistukseen, mutta myös yleisvalaistukseen