Maunula, Månsas – kylä Keskuspuiston kainalossa tarjoaa luontoa, historiaa ja arkkitehtuuria
Maunulan ainutlaatuisuus ja omaleimainen paikalliskulttuuri syntyvät eri-ikäisistä rakennuksista ja niiden asukkaista, upeasta lähiluonnosta ja yhä paranevista palveluista sekä yhteisistä tapahtumista.
- MAUNULAN HISTORIAA
- KOTIKAUPUNKIPOLKU 2020
- KOTIKAUPUNKIPOLKU 2012
- MAUNULAN LUONTOPOLKU
- MAUNULA-TALO
- YRITYKSET JA PALVELUT
- JÄRJESTÖT
- LINKKEJÄ
Maunula on valittu Museoviraston laatimaan Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt -luetteloon.
Maunula on jälleenrakennuskauden asuntopulan lievittämiseksi suunniteltu ja rakennettu asumalähiö, jossa ovat esimerkillisesti toteutuneet ”arvokkaan arjen” tavoitteet: alueella on ihmisläheinen mittakaava, puistomaisessa ympäristössä eri asunto- ja asuintalotyypit on sijoitettu luonnonmukaisesti maastoon, arkkitehtuuri ja rakennusmateriaalit ovat yksinkertaisia ja laadukkaita ja pientenkin asuntojen neliöt on hyödynnetty tehokkaasti.

Helsingin asuntotuotantokomitean toimeksiannosta suunniteltu ja 1950-luvulla rakennettu Maunula on luonteeltaan yhtenäinen alue, jonka laidoilla ovat julkiseen metsäiseen puistoon rajautuvat rivitalot, sisempänä eripituiset lamellitalot sekä niitä korkeammat pistetalot. Alueen keskellä ovat koulut. Alueella ei ole yhtenäistä koordinaatistoa, tonteilleen ja katuun nähden vapaasti sijoitetut rakennukset korttelin sisällä muodostavat sommitelman, jonka osia ovat maastonmuodot ja puistomaiset avoimet pihat. Katuverkko on vapaamuotoinen, katujen mittakaava on pieni. Asuntosuunnittelu perustuu tarkkaan ja tehokkaaseen mitoitukseen, taloissa ja asunnoissa on maaston mukaisia eritasoratkaisuja. Julkiset puistot ovat koulujen ja päiväkodin lähistöllä.



Aravalainoilla rakennettujen asuntojen rakentaminen alkoi Maunulassa vuonna 1949. Nämä arkkitehtien Viljo Revellin ja Keijo Petäjän suunnittelemat punatiiliset kerrostalot sijoittuivat Metsäpurontien, Koivikkotien ja Vesakkotien väliselle alueelle.

”Maunulassa on sitä mitä lähiöstä usein puuttuu: kiinteä kaupunkikuva, katunäkymiä, ulkotiloja. Rakennusryhmä, vaikka sen sisäpuolella onkin väljyyttä ja vehreyttä, on maastonmuodoista ja maisemasta kasvava kokonaisuus. Sen vastapainona on yhtenäinen vapaa-ala ja eri kaupunginosia yhdistävä vihervyöhykkeen verkosto, johon asuntosikermät avautuvat.” (Vilhelm Helander Arkkitehti-lehdessä 8/1983)
Iso osa Maunulaa syntyikin kaupunginarkkitehti Hilding Ekelundin aikana 1950-luvulla osaksi hänen itsensä suunnittelemana alueena rakennuksineen, osaksi silloisten arkkitehtien ”omina” kortteleina. Ekelundin työssä 1941-49 kunnallinen asuntotuotanto ja -suunnittelu olivat hänen ominta tehtäväkenttäänsä. Ekelundista tuli Teknillisen korkeakoulun ensimmäinen asuntosuunnittelun professori 1950. Ekelund halusi luoda esikaupunkialueille Tapiolan väljää metsäkaupunkia tiiviimpää rakennetta. Sitä hän toteutti Maunulassa. Hän sovitti luonnonmaisemaan rakentamisen niin, että syntyi vaihtelevia katutiloja ja -näkymiä, viihtyisiä ja suojaisia pihoja. Ekelund kehitteli rivitaloideoita pitkään ja Maunula oli rakennustyypin läpimurto.

”Ekelundin Maunula on lähiörakentamisen ihanteiden parhaita toteutuksia, …urbaanimpi kuin hienoja yksittäisiä asuntoryhmiä käsittävä mutta hajanainen Tapiola… Ekelundin asuinalueet eivät jotakin ”puistokylien” tapaista poikkeusta lukuunottamatta kuitenkaan ole maastoon siroteltua ”metsäkaupunkia”. Niissä on samalla kaupunkikulttuurin henki. Ekelundin arkkitehtuurissa on läpikäyvänä pyrkimyksenä yhteisöelämää kannustavien muotojen luominen. Niukastakin rakennusohjelmasta on yhteistilojen ja lähimyymälöiden lisäksi saatu syntymään tuulelta ja ajoneuvoliikenteeltä suojattuja aurinkoisia oleskelupaikkoja.” (Vilhelm Helander)

Maunulan arkkitehteja:
Hilding Ekelund (Sahanmäen alue eli Pirttipolku, Liesipolku, Malkapolku ja Rajametsäntie 25-33 sekä Suonotkontie 1)
Keijo Petäjä – Viljo Revell mm. Saunabaari ja Sorsapuiston lastentarha
Kaj Englund, Männikkötie 5
Einari Teräsvirta, kortteli Männikkötie 8, Töyrytie, Haavikkotie
Bertel Saarnio, Osmo Lappo, Markus Tavio, Heikki Castrén, Veikko Malmio
Maunulan pihoille laativat erillisiä istutusssuunnitelmia mm. Paul Olsson ja Elisabeth Koch.
Lähteet: RKY Museovirasto, Maunulan kotikaupunkipolku 2012 ja arkkitehti Ritva Sarion tekstit Maunulan vanhoilla nettisivuilla.