Maunula kotiseutuna

Maunula, Månsas – kylä Keskuspuiston kainalossa tarjoaa luontoa, historiaa ja arkkitehtuuria

Maunulan ainutlaatuisuus ja omaleimainen paikalliskulttuuri syntyvät eri-ikäisistä rakennuksista ja niiden asukkaista, upeasta lähiluonnosta ja yhä paranevista palveluista sekä yhteisistä tapahtumista. 

Maunula on valittu Museoviraston laatimaan Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt -luetteloon.

Maunula on jälleenrakennuskauden asuntopulan lievittämiseksi suunniteltu ja rakennettu asumalähiö, jossa ovat esimerkillisesti toteutuneet “arvokkaan arjen” tavoitteet: alueella on ihmisläheinen mittakaava, puistomaisessa ympäristössä eri asunto- ja asuintalotyypit on sijoitettu luonnonmukaisesti maastoon, arkkitehtuuri ja rakennusmateriaalit ovat yksinkertaisia ja laadukkaita ja pientenkin asuntojen neliöt on hyödynnetty tehokkaasti.

Maunulan pääosin kolmikerroksisissa harjakattoisissa taloissa on hienoja yksityiskohtia: tiilipinnat, päätyerkkerit, ikkunanpuitteet, kaiteet, ulko-ovien kädensijat, kokopuiset keittiökaapistot. Ongelmana on vanhusvaltaisella alueella hissittömyys.

Helsingin asuntotuotantokomitean toimeksiannosta suunniteltu ja 1950-luvulla rakennettu Maunula on luonteeltaan yhtenäinen alue, jonka laidoilla ovat julkiseen metsäiseen puistoon rajautuvat rivitalot, sisempänä eripituiset lamellitalot sekä niitä korkeammat pistetalot. Alueen keskellä ovat koulut. Alueella ei ole yhtenäistä koordinaatistoa, tonteilleen ja katuun nähden vapaasti sijoitetut rakennukset korttelin sisällä muodostavat sommitelman, jonka osia ovat maastonmuodot ja puistomaiset avoimet pihat. Katuverkko on vapaamuotoinen, katujen mittakaava on pieni. Asuntosuunnittelu perustuu tarkkaan ja tehokkaaseen mitoitukseen, taloissa ja asunnoissa on maaston mukaisia eritasoratkaisuja. Julkiset puistot ovat koulujen ja päiväkodin lähistöllä.

Maunulan koulut ovat taidokkaiden kouluarkkitehtien Hilding Ekelundin ja Jorma Järven suunnittelemia. Maunulan kansakoulun laajennus on Toivo Löyskän suunnittelema. Kuvassa Maunulan alakoulu 2010-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, Finna.
Vanhan hyppyrimäen vierestä löytyy yksi suojeltu kohde eli Maunulan pähkinäpensaslehto. Rinnettä pyritään pitämään sen verran avoimena muusta kasvillisuudesta, että pähkinäpensaat saavat valoa ja mahtuvat kasvamaan. Maunulan kasvillisuuden runsaus johtuu pääasiassa rinnealueiden ravinnerikkaudesta.
Maunulan keskiosissa on eri arkkitehtien suunnittelemia hienoja pihakortteleita, joista mainittakoon Esko Toiviaisen suunnittelemat Vesakkotie-Töyrytien talot, Kaj Englundin Männikkötiellä (kuvassa), Bertel Saarnion Rajametsäntiellä. Keskuspuiston rajalla Koivikkotien varrella ovat eri suunnittelijoiden rivitalot.

Aravalainoilla rakennettujen asuntojen rakentaminen alkoi Maunulassa vuonna 1949. Nämä arkkitehtien Viljo Revellin ja Keijo Petäjän suunnittelemat punatiiliset kerrostalot sijoittuivat Metsäpurontien, Koivikkotien ja Vesakkotien väliselle alueelle.

Maunulan länsiosassa on seudun vanhin alue aivan 1950-luvun alusta. Yleisilmeeltään punatiilisissä Maunulan kansanasunnoissa on yli 250 asuntoa 12 lamellitalossa. Sorsapuiston lammen lähistöllä ovat päiväkoti, huoltorakennus ja entinen sauna-pesularakennus (Saunabaari). Rakennusten suunnittelijoita ovat arkkitehdit Keijo Petäjä ja Viljo Revell.

“Maunulassa on sitä mitä lähiöstä usein puuttuu: kiinteä kaupunkikuva, katunäkymiä, ulkotiloja. Rakennusryhmä, vaikka sen sisäpuolella onkin väljyyttä ja vehreyttä, on maastonmuodoista ja maisemasta kasvava kokonaisuus. Sen vastapainona on yhtenäinen vapaa-ala ja eri kaupunginosia yhdistävä vihervyöhykkeen verkosto, johon asuntosikermät avautuvat.” (Vilhelm Helander Arkkitehti-lehdessä 8/1983)

Iso osa Maunulaa syntyikin kaupunginarkkitehti Hilding Ekelundin aikana 1950-luvulla osaksi hänen itsensä suunnittelemana alueena rakennuksineen, osaksi silloisten arkkitehtien “omina” kortteleina. Ekelundin työssä 1941-49 kunnallinen asuntotuotanto ja -suunnittelu olivat hänen ominta tehtäväkenttäänsä. Ekelundista tuli Teknillisen korkeakoulun ensimmäinen asuntosuunnittelun professori 1950. Ekelund halusi luoda esikaupunkialueille Tapiolan väljää metsäkaupunkia tiiviimpää rakennetta. Sitä hän toteutti Maunulassa. Hän sovitti luonnonmaisemaan rakentamisen niin, että syntyi vaihtelevia katutiloja ja -näkymiä, viihtyisiä ja suojaisia pihoja. Ekelund kehitteli rivitaloideoita pitkään ja Maunula oli rakennustyypin läpimurto.

Maunulan itäosassa on arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema Sahanmäki, jossa on yli 20 eritasoratkaisuina rinnemaastoon toteutettua rivitaloa sekä neljä keskeisportaikkoratkaisuun perustuvaa särmikästä pistetaloa ja ylimpänä rinteessä kaartuvia lamellitaloja. Sahanmäen alue kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle. Alueen tiivis rakenne vaihtelevine kätunäkymineen toteuttaa Ekelundin, vuodesta 1950 ensimmäisen asuntosuunnitteluprofessuurin haltijan, näkemystä hyvästä esikaupunkisuunnittelusta. Kuva: Docomomo Suomi Finland

“Ekelundin Maunula on lähiörakentamisen ihanteiden parhaita toteutuksia, …urbaanimpi kuin hienoja yksittäisiä asuntoryhmiä käsittävä mutta hajanainen Tapiola… Ekelundin asuinalueet eivät jotakin “puistokylien” tapaista poikkeusta lukuunottamatta kuitenkaan ole maastoon siroteltua “metsäkaupunkia”. Niissä on samalla kaupunkikulttuurin henki. Ekelundin arkkitehtuurissa on läpikäyvänä pyrkimyksenä yhteisöelämää kannustavien muotojen luominen. Niukastakin rakennusohjelmasta on yhteistilojen ja lähimyymälöiden lisäksi saatu syntymään tuulelta ja ajoneuvoliikenteeltä suojattuja aurinkoisia oleskelupaikkoja.” (Vilhelm Helander)

Tämä arkkitehti Viljo Revellin 1951 suunnittelma rakennus palveli aikanaan nimensä mukaisesti yhteissaunana 500 kylpijälle iltaa kohti. Tuosta ajasta kertovat julkisivun suuret SAUNA-kirjaimet, jotka palautettiin paikalleen vuonna 2007. Toisessa eli saunakerroksessa sijaitsivat myös kahvila sekä pieni kampaamo, katutasossa liiketilat, muun muassa Elannon leipäkauppa. Saunan sisustuksen suunnitteli sisustusarkkitehti Antti Nurmesniemi.

Maunulan arkkitehteja:
Hilding Ekelund (Sahanmäen alue eli Pirttipolku, Liesipolku, Malkapolku ja Rajametsäntie 25-33 sekä Suonotkontie 1)
Keijo Petäjä – Viljo Revell mm. Saunabaari ja Sorsapuiston lastentarha
Kaj Englund, Männikkötie 5
Einari Teräsvirta, kortteli Männikkötie 8, Töyrytie, Haavikkotie
Bertel Saarnio, Osmo Lappo, Markus Tavio, Heikki Castrén, Veikko Malmio

Maunulan pihoille laativat erillisiä istutusssuunnitelmia mm. Paul Olsson ja Elisabeth Koch.

Lähteet: RKY Museovirasto, Maunulan kotikaupunkipolku 2012 ja arkkitehti Ritva Sarion tekstit Maunulan vanhoilla nettisivuilla.