Tunnetko oman kaupunginosasi? Kotikaupunkipolku opastaa kotikulmien kiinnostaville kohteille! Maunula-seuran tuottamat Kotikaupunkipolut kulkevat eri puolilla Maunulaa – voit kulkea reitin kerrallaan tai valita haluamasi kohteet.
- >> VIHREÄ REITTI: PUISTOJEN MAUNULA
- >> PUNAINEN REITTI: UUSI KESKUSTA JA SUURSUO
- >> SININEN REITTI: KOULUNMÄELTÄ SAHANMÄELLE
Kotikaupunkipolut on julkaistu myös painettuna vihkona joulukuussa 2020. Voit noutaa omasi Asukastila Maunulan Mediapajalta sen aukioloaikoina.
Lue selailtavana lehtenä verkossa: https://issuu.com/maunula/docs/maunulan-kotikaupunkipolku-web-2020
Tervetuloa Maunulaan!
Maunulan katukuvassa näkyy kerroksellisuus. 50-luvulla rakennettiin Vanha Maunula alueen eteläosiin, 60-luvulla Suursuon alue sai muotonsa ja 70-luvulla valmistuivat punatiiliset kerrostalot leikkipuiston molemmin puolin. Viime vuosina on ollut meneillään uudis- ja täydennysrakentamisen aalto, joka on iso alueen elinvoimaisena pitämiseen ja palveluiden parantamiseen tähtäävä myllerrys.
Maunulan nimi vakiintui Helsingin suuressa alueliitoksessa (1946) alueelle, jossa ennestään asui vain 250 asukasta vanhoissa puutaloissa. Keskuspuisto oli jo silloin helsinkiläisten retkeilyaluetta, mutta Maunulan metsät oli hakattu polttopuutarpeisiin ja vain järein puusto oli jäljellä. Kaupunginarkkitehti Hilding Ekelund laati alueelle asemakaavan ja hän piirsi osan Vanhan Maunulan nyt suojelluista 50-luvun rakennuksista. Sodan jälkeistä asuntopulaa helpottamaan alkoi kiivas rakentaminen.
Laajimmat yhtenäiset kokonaisuudet olivat Maunulan Kansanasunnot, As Oy Vesakko, Sahamäen kerros- ja rivitalot, Pirkkolan omakotialue sekä tilapäiseksi tarkoitettu, nyt jo purettu Puu-Maunula. Tuolloin suunniteltiin väljästi maisemaan sijoittuvia asuinalueita, joissa toteutuivat modernin asuntorakentamisen parhaat pyrkimykset. Oli tilaa ja vihreyttä, palvelut lähellä, asunnot valoisia ja mukavuuksin varustettuja – mutta ennen kaikkea uusia. Vanhan Maunulan rakennukset ja niiden ympäristö on suojeltu asemakaavan muutoksella 2012. Alue on valtakunnallisesti merkittäväksi arvostettu rakennettu ympäristö.
Maunulan asukasmäärä kasvoi nopeasti ja oli suurimmillaan 13 000 vuonna 1964. Kouluun rakennettiin pian myös uusi lisärakennus, mutta siitä huolimatta ala-asteen enimmillään 1.500 koululaista kävivät koulua kahdessa vuorossa. Leikkipuistossa ruokittiin satoja lapsia, Saunabaarin yhteissaunassa oli tilat 500 päivittäiselle kylpijälle ja uudessa lähiössä oli vilkasta ja osin levotontakin. Autot olivat harvinaisia ja keskustaan liikuttiin yleisimmin jalan, polkupyörällä, mopolla tai bussilla. Toisin on nyt, kun Maunulan uusi keskusta Pakilantiellä on joukkoliikenteen solmukohta ja 2020-luvulla alueen läpi kulkee Raide-Jokeri.
Pakilantien ja Tuusulantien väliin jää Suursuon alue ja sen kylkeen rakentui viimeisimpänä Suopellon pientaloalue, Tuusulantien varteen entisen niityn paikalle. Rakentamisessa on meneillään uusi kierros, kun vanhoja rakennuksia on purettu tai tullaan purkamaan. Nuorisotalo Lärvän paikalle rakentuu uusi suuri päiväkoti. Uusia kerrostaloja on tulossa entisen puisen Seurakuntatalon tilalle ja lukion viereen. Vanhan ostoskeskuksen tilalle on jo rakennettu kerrostaloja ja niitä vastapäätä on uusi Maunula-talo ja kauppa. Nähtäväksi jää, koska Suursuon sairaalan tilalla on jotain muuta.
Maunulassa on kivaa!
Maunulassa viihdytään ja alue koetaan turvalliseksi. Nykyiset n. 7 500 asukasta edustavat tasaisesti erilaisia ammatti- ja sosiaaliryhmiä ja yhteisöllinen toiminta on vain vahvistunut uuden Maunula-talon rakentamisen myötä. Yhteisöllisiä paikkoja ovat myös Maunulan leikkipuisto, joka kokoaa lapsiperheitä, molemmat koulut koti- ja koulutoimintoineen ja asukastalo Saunabaari. Alueen paikallislehti Maunulan Sanomat toimitetaan ja jaetaan vapaaehtoisvoimin ja Maunulan Seinä Facebook- ryhmä tavoittaa nopeasti jo tuhannet maunulalaiset.
Maunula-Seura ry.
Työryhmä: Sinikka Joutsalmi, Susanna Pitkänen, Aiko Lohtander, Liisa Lohtander.
PDF-version ja karttojen ulkoasu: Tiia Naskali.