Maunulan kotikaupunkipolku 2019

Valmis syksyllä 2019! Kotikaupunkipolku jakautuu kolmeen reittiin:

Tervetuloa Maunulaan!

Maunulan katukuvassa näkyy kerroksellisuus. 50-luvulla rakennettiin Vanha Maunula alueen eteläosiin, 60-luvulla Suursuon alue sai muotonsa ja 70-luvulla valmistuivat punatiiliset kerrostalot leikkipuiston molemmin puolin. Viime vuosina on ollut meneillään uudis- ja täydennysrakentamisen aalto, joka on iso alueen elinvoimaisena pitämiseen ja palveluiden parantamiseen tähtäävä myllerrys.

Maunulan itäosassa on arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema Sahanmäki, jossa on yli 20 eritasoratkaisuina rinnemaastoon toteutettua rivitaloa sekä neljä keskeisportaikkoratkaisuun perustuvaa särmikästä pistetaloa ja ylimpänä rinteessä kaartuvia lamellitaloja. Kuva 1950 luvulta, Docomomo Suomi Finland

Maunulan nimi vakiintui Helsingin suuressa alueliitoksessa (1946) alueelle, jossa ennestään asui vain 250 asukasta vanhoissa puutaloissa. Keskuspuisto oli jo silloin helsinkiläisten retkeilyaluetta, mutta Maunulan metsät oli hakattu polttopuutarpeisiin ja vain järein puusto oli jäljellä. Kaupunginarkkitehti Hilding Ekelund laati alueelle asemakaavan ja hän piirsi osan Vanhan Maunulan nyt suojelluista 50-luvun rakennuksista. Sodan jälkeistä asuntopulaa helpottamaan alkoi kiivas rakentaminen.

Vanhan Maunulan rakennukset ja niiden ympäristö on suojeltu asemakaavan muutoksella 2012. Kuva: Liisa Lohtander

Laajimmat yhtenäiset kokonaisuudet olivat Maunulan Kansanasunnot, As Oy Vesakko, Sahamäen kerros- ja rivitalot, Pirkkolan omakotialue sekä tilapäiseksi tarkoitettu, nyt jo purettu Puu-Maunula. Tuolloin suunniteltiin väljästi maisemaan sijoittuvia asuinalueita, joissa toteutuivat modernin asuntorakentamisen parhaat pyrkimykset. Oli tilaa ja vihreyttä, palvelut lähellä, asunnot valoisia ja mukavuuksin varustettuja – mutta ennen kaikkea uusia. Vanhan Maunulan rakennukset ja niiden ympäristö on suojeltu asemakaavan muutoksella 2012. Alue on valtakunnallisesti merkittäväksi arvostettu rakennettu ympäristö.

Maunulan vehreillä pihoilla on säilynyt runsaasti 1950-luvun elementtejä ja kasveja. Kuvat: Essi Ovaska.

Maunulan asukasmäärä kasvoi nopeasti ja oli suurimmillaan 13 000 vuonna 1964. Kouluun rakennettiin pian myös uusi lisärakennus, mutta siitä huolimatta ala-asteen enimmillään 1.500 koululaista kävivät koulua kahdessa vuorossa. Leikkipuistossa ruokittiin satoja lapsia, Saunabaarin yhteissaunassa oli tilat 500 päivittäiselle kylpijälle ja uudessa lähiössä oli vilkasta ja osin levotontakin. Autot olivat harvinaisia ja keskustaan liikuttiin yleisimmin jalan, polkupyörällä, mopolla tai bussilla. Toisin on nyt, kun Maunulan uusi keskusta Pakilantiellä on joukkoliikenteen solmukohta ja 2020-luvulla alueen läpi kulkee Raide-Jokeri.

Maunulassa on ihmisläheinen mittakaava, puistomaisessa ympäristössä eri asunto- ja asuintalotyypit on sijoitettu luonnonmukaisesti maastoon, arkkitehtuuri ja rakennusmateriaalit ovat yksinkertaisia ja laadukkaita ja pientenkin asuntojen neliöt on hyödynnetty tehokkaasti. Kuva: Susanna Pitkänen
Asuinalueiden kasvaessa lähiviheralueiden merkitys korostuu. Luonnonläheisessä Maunulassa luonto on aina lähellä – talvipakkasillakin. Kuvassa Keskuspuistoa Koivikkotien reunamilla. Kuva: Liisa Lohtander

Pakilantien ja Tuusulantien väliin jää Suursuon alue ja sen kylkeen rakentui viimeisimpänä Suopellon pientaloalue, Tuusulantien varteen entisen niityn paikalle. Rakentamisessa on meneillään uusi kierros, kun vanhoja rakennuksia on purettu tai tullaan purkamaan. Nuorisotalo Lärvän paikalle rakentuu uusi suuri päiväkoti. Uusia kerrostaloja on tulossa entisen puisen Seurakuntatalon tilalle ja lukion viereen. Vanhan ostoskeskuksen tilalle on jo rakennettu kerrostaloja ja niitä vastapäätä on uusi Maunula-talo ja kauppa. Nähtäväksi jää, koska Suursuon sairaalan tilalla on jotain muuta.

Maunula-talo ja Maunulan uutta keskustaa. Kuva: Susanna Pitkänen.

Maunulassa on kivaa!

Maunulassa viihdytään ja alue koetaan turvalliseksi. Nykyiset n. 7 500 asukasta edustavat tasaisesti erilaisia ammatti- ja sosiaaliryhmiä ja yhteisöllinen toiminta on vain vahvistunut uuden Maunula-talon rakentamisen myötä. Yhteisöllisiä paikkoja ovat myös Maunulan leikkipuisto, joka kokoaa lapsiperheitä, molemmat koulut koti- ja koulutoimintoineen ja asukastalo Saunabaari. Alueen paikallislehti Maunulan Sanomat toimitetaan ja jaetaan vapaaehtoisvoimin ja Maunulan Seinä Facebook- ryhmä tavoittaa nopeasti jo tuhannet maunulalaiset.

Maunula-Seura ry pitää yllä Maunulan Mediapajaa Saunabaarin rakennuksen alakerrassa. Kuva: Susanna Pitkänen 2019.

Lähde kierroksille!