Maunula-talolta suunnataan Pakilantien yli Suursuolle ja sen kylkeen rakennetulle uudelle pientaloalueelle Suopellolle.
Punaisen reitin kohteet:
18. Maunula-talo
19. Maunulan uusi keskusta
20. Suursuo
21. Ilveskorven kortteli
22. Ruotsalaistalot
23. Suopelto
24. Julkiset rakennukset
25. Seniori- ja palvelutalot
26. Patterinmäen maalinnoitus
18. MAUNULA-TALO
Paljon mainetta arkkitehtuurillaan ja toimintakonseptillaan saavuttaneen Maunula-talon on suunnitellut Arkkitehdit K2S pääsuunnittelijana arkkitehti Mikko Summanen yhdessä maunulalaisten itsensä kanssa. Iso osa Maunula-talon näyttelyistä, konserteista ja tapahtumista on järjestetty yhteistyössä asukkaiden kanssa. Talon tiloja voi varata kaupungin nettipalvelu Varaamon kautta joustavasti ja niiden käyttöön voi saada teknistä opastusta. www.maunulatalo.fi
Maunula-Talon ensimmäisessä kerroksessa on kirjasto suurine lasi-ikkunoineen, toisessa kahvila ja nuorisotalo sekä monitoimitila Metsäpurosali ja kolmannessa kerroksessa on työväenopiston tilat sekä tiloja kaupunkilaisten yhteiseen käyttöön. Kahvila Månsas Deli on nuorison vapaaehtoiseen ja työllistävään toimintaan perustuva, ei voittoa tavoitteleva kahvila, jossa tarjoillaan myös kevyitä lounaita.
Asukkaiden demokratiahanke sekä demokratiaryhmän (2014-2018) toiminta mahdollistivat asukkaiden osallisuuden läpi koko hankkeen – jo ennen talon arkkitehtisuunnitelmia sekä vielä talon valmistumisen jälkeenkin. Asukkaat saivat määrittää talon tilaratkaisuja, kulkuväyliä ja sisustusta aina kalusteita myöten. Asukkaiden johdolla luotiin valmiiseen Maunula-taloon osallistavaan budjetointiin perustuva hallintomalli, jossa asukkaat ovat päättämässä talon suuntaviivoista, kehittämisestä ja hankinnoista. Asukasedustajat istuvat myös talon neuvottelukunnassa. Talon vuotuinen suunnitelma luodaan avoimissa foorumeissa yhdessä asukkaiden ja talon työntekijöiden kanssa.
19. MAUNULAN UUSI KESKUSTA
Maunulan uudessa keskustassa Pakilantiellä on lukuisten bussilinjojen risteyskohta ja tuleva joukkoliikenteen solmukohta, jossa Raide-Jokerista voi vaihtaa bussien poikittais- ja pitkittäislinjoille. Maunula-taloa vastapäätä on puretun ostoskeskuksen paikalla kolme asumisoikeusasuintaloa ja yksi Hitas-talo (HASO Tammiontie, 2018) Arkkitehtitoimisto Sarlin+Sopasen suunnittelemina. Niiden katutasossa on liikehuoneistoja ja edustalla Miina Äkkijyrkän vasikkapatsas “Aamulla” vuodelta 1978. Kaupunkikuvallisesti sykähdyttävä on talojen välissä avautuva näkymä Suonotkonkujalle.
20. SUURSUO
Täydennysrakentamisen tullessa ajankohtaiseksi sodan jälkeisen asuntopulan takia alueen puuhuviloiden vuokrasopimukset irtisanottiin ja alueelle rakennettiin kerrostaloja erilaisten rahoitushankkeiden turvin. Korvaukseksi taloistaan silloisten huviloiden vuokralaiset saivat valita itselleen omistustontin Suursuontieltä ja rakentaa sinne omakotitalon. Omistustontti on Maunulassa harvinaisuus. Myöhemmin kaupunki lahjoitti vielä taidemaalari Sam Vannille tontin (Suursuontie 3), kun tämä nimitettiin akateemikoksi.
21. ILVESKORVEN KORTTELI
Asuntosäästäjät ry:n kerrostalot As Oy Säästölaita (Suursuontie 12) ja Säästötuki (Suursuonlaita 2). Asuntosäästäjät oli Martti Ilveskorven vuonna 1956 perustama yhdistys, joka rakennutti Kansallis-Osake-Pankin lainoituksen turvin tavallisille ihmisille omistusasuntoja lähes omakustannushintaan eri puolille pääkaupunkiseutua. Muita saman alueen kerrostaloja on entinen Lotta-Svärd -talo, joka on vaihtanut omistajaa eikä siis ole enää säätiön omistuksessa sekä As Oy RM-talo 62 (Suursuontie 10). Talo oli alun perin Rintamamiesten kerrostalo ja sinne sai muuttaa ainoastaan sotaveteraaneja tai heidän leskiään.
22. RUOTSALAISTALOT
Svenska Bostadsstiftelsen käytti arkkitehtina Hilding Ekelundia kun se rakennutti vuonna 1963 ns. ruotsalaistalot (Suonotkontie 1 – Suursuontie 8). Talojen välissä on matala nivel, jossa toimi pitkään ruotsinkielinen lastentarha.
23. SUOPELTO
Uusin, aivan omanlaisensa alue on syntynyt Tuusulantien varteen. Alueen omaleimaisuus syntyy Helsinki-talotyypin käytöstä lähes koko alueella ja kaupungin 2000-luvun tiivistämistavoitteita kuvaavasta pienestä tonttikoosta. Rakennukset on sijoitettu noin 500 neliön tonteille aivan katujen reunoille. Arkkitehdit Frondelius + Keppo + Salmenperä Oy:n suunnittelema Helsinki-pientalon piirustukset saa käyttöönsä ilmaiseksi. Arkkitehti Kirsti Sivenin suunnittelemat Suopellonkaari 20:n terassitalot poikkeavat suuresti Suopellonkaaren yleisilmeestä Helanderin Säätiön rakennusten takana. (2016-2018)
24. JULKISET RAKENNUKSET
Patterinmäen kupeeseen rakennettiin 1960-luvulla tilat maunulalaisten kunnallisille palveluille: terveyskeskus, sairaala, sosiaalitoimisto, nuorisotalo ja päiväkoti. Nuorisotalo Lärvä (1966-1993) muutettiin 1990-luvulla kirjastoksi ja purettiin 2018. Sen tilalle nousee suomen- ja ruotsinkieliset päiväkodit eli yhteensä 335-paikkainen Suursuo-Stigen. Suunnittelijana on toiminut AFKS-Frondelius+Keppo+Salmenperä. Maunulan 1-6-vuotiaiden lasten määrän on arvioitu kasvavan vuoteen 2027 mennessä 15 %:a eli 350 lapsella. Uudesta päiväkodista tulee Helsingin suurin ja se toimii ympäri vuorokauden.
Pohjoisen sosiaalikeskuksen aulassa on Ristola-yhteisön ylläpitämä lounaskahvila Arcobaleno, joka on avoinna arkisin muutaman tunnin. Ristola-yhteisön toimintakeskus on Metsälässä, mistä kahvilan leivonnaiset kuljetetaan tänne virastotalolle.
25. SENIORI- JA PALVELUTALOT
Yleishyödyllisten toimintojen sijoittumista Suursuolle on jatkanut myös Helanderin Vanhusten Säätiö (Suursuontie 29), joka rakennutti Maunulaan vuonna 1983 palvelutalon ja myöhemmin myös dementiayksikkö Lehmuskodin. Palvelutalolta alkava ja sinne päättyvä Vanhusten kuntopolku syntyi toimeliaiden asukkaiden aloitteesta. Alueelle on muodostumassa ns. elämänkaarikortteli. Alueen kehittäminen mahdollistaa asumisen samalla alueella koko elämänkaaren ajan. Sijainti on mitä parhain, sillä naapurissa on jo tärkeimmät palvelut kuten terveyskeskus ja sosiaalivirasto. Eivätkä muutkaan palvelut, julkiset kulkuneuvot ja liikkeet, ole kaukana. Maunulassa on yli 20 %:a 65-vuotiaita tai vanhempia. Uusille asumismuodoille ja parannetuille kotipalveluille on siis kysyntää yhä enemmän.
26. PATTERINMÄEN MAALINNOITUS
Helsingin maalinnoitus rakennettiin kestolinnoitusketjuna linjalla Leppävaara-Pakila-Malmi-Vartioharju. Linnoitusketju käsitti taisteluhautoja, tuli- ja tähystyspesäkkeitä, miehistösuojia, yhdyshautoja, suojahuoneita, ammusvarastoja, tykkipattereita ja tykkiteitä. Maalinnoitusta ei koskaan käytetty tarkoitukseen, johon se oli rakennettu. Vasta vuonna 1993 Museovirasto määritteli koko linnoitusalueen suojelualueeksi. Patterimäellä sijaitseva tukikohta XXII, asema 3 (Suopuisto) on rakennettu vuosina 1915-1918. Puolustusasemassa on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja. Betonilla tuettua taisteluhautaa erottuu 35 m. Jäljellä on betonisia avoimia pesäkkeitä ja suojahuoneita. Kaikki katetut rakenteet on räjäytetty. Suuri kivestä muurattu suojahuone on romahtanut ja ainoastaan kahta sisäänkäyntiä suojanneet muurit ovat pystyssä. Alueella on arvokasta ketokasvillisuutta. Vanhusten kuntopolku sivuaa maalinnoituksen raunioita.