Sininen reitti lähtee Maunulanmäeltä ala-asteen koulun ja liikuntahallin pihalta. Se kiertää Haavikkotietä alas ja kulkee vaahteroiden reunustamaa Koivikkotietä. Tämän jälkeen ylitetään Rajametsäntie Pirttipolulle, joka on portti Sahamäen alueelle. Näkymä aukeaa rivitaloalueelle, jonka läpi reitti kuljetaan. Tien päässä alkaa nousu portaita pitkin Sahamäen laelle. Maunula-talon sivuitse kuljetaan leikkipuistoa kohden ja ylitetään Metsäpurontie entisen elokuvateatterin kohdalta. Kirkko näkyy Metsäpurontiellä samalla, kun noustaan taas koulun mäelle.

Sinisen reitin kohteet:
27. Maunulan ala-aste
28. Maunulan liikuntahalli
29. Männikkötie 5
30. Koivikkotie 2
31. Pihakorttelit
32.-33. Sahanmäki
34. Punatiiliset tasakattotalot
35. Leikkipuisto
36. Kino Maunula
37. Kirkko
27. MAUNULAN ALA-ASTE
Maunulalle tyypillinen kaupunkisuunnittelu on tällä alueella parhaimmillaan, sillä koulun mäelle voi nousta monia kulkureittejä pitkin. Näin koululaiset pääsevät helposti kouluun eri puolilta Maunulaa. Koulun viereinen urheilukenttä on ahkerassa käytössä vuoden ympäri ja Maunulan liikuntahalli täydentää palveluita. Hilding Ekelundin suunnittelema koulun vanhempi osa on vuodelta 1951, ja se liittyy Sahanmäen alueen rakentamisvaiheeseen. Arkkitehti Toivo Löyskän suunnittelema uudempi osa vuodelta 1957. Oppilaita on ollut enimmillään 1 500, nykyään noin 500. Koulussa voi suorittaa koko ala-asteen myös englanninkielisellä luokalla. Koulu aiotaan remontoida 2022-2023 ja uusittuihin tiloihin otetaan noin 700 oppilasta.

28. MAUNULAN LIIKUNTAHALLI
Maanalainen liikuntahalli on rakennettu väestösuojaan. Halli jakautuu kolmeen liikuntahalliin, joissa voi harjoittaa monia urheilulajeja. Liikuntahalleissa 1 ja 2 on istumapaikat 60 katsojalle. Helsingin kaupungin Alueliikunta järjestää tiloissa avoimia liikuntaryhmiä, joihin voi osallistua alueliikuntapassilla. Päivisin lähikoulujen ja päiväkotien ryhmät liikkuvat saleissa. Monilla urheilu- ja voimisteluseuroilla on hallissa vakiovuoroja. Hallissa on liki 100 000 käyntiä vuodessa. Kannattaa käydä kurkistamassa maan alle tässä kohdin. Kriisitilanteissa tilat muutetaan nopeasti takaisin asukkaiden väestönsuojaksi. Pommisuojassa on mm. viestiliikennekeskus, varavoimajärjestelmä, huoltovarmuusvarastoja ja riittävä ilmastointi ja veden saanti 4 500 henkilölle. Arkkitehti Mikko Heliövaara, 1998.

29. MÄNNIKKÖTIE 5
Koivikkotien ja Männikkötien kulmassa on yksi Maunulan arkkitehtonisesti mielenkiintoisista rakennusryhmistä. Asuntoyhtiöön kuuluu kaksi puolikaaren muotoista kolmikerroksista asuintaloa, jotka on sovitettu rinteeseen. Taloissa on 16 porrasta ja lähes sata asuntoa, jotka ovat kiilamaisia ja kaikki alun perin kooltaan 60 m2. Muutamia vierekkäisiä asuntoja on nykyään yhdistetty isommiksi asunnoiksi. Taloissa on myös liikehuoneistoja ja autotalleja. Muun muassa Pirkko Mannola ja Bo Carpelan ovat asuneet täällä ja yksi liikehuoneistoista on toiminut kirjailija Kari Hotakaisen työhuoneena. Arkkitehti Kaj Englund, 1953.

30. KOIVIKKOTIE 2
Koivikkotien alkupään eteläsivulla on kaksi pitkää ja kolme pienempää kaupungin vuokrataloa, jotka sijoittuvat hyvin maastoon ja rajaavat koko Maunulan aluetta Metsälän suuntaan. Kerrosluku vaihtelee maaston mukaisesti. Kokonaisuutta on verrattu Tapiolan puutarhakaupungin kortteleihin. Rakennuksilla on laskevan rinteen puolella lyhyt kivimuuri tukemassa pihaa, ja Männikkötien varressa olevan rakennuksen katutason liiketilojen edessä on kivimuurilla rajattu pieni aukio.
Tämän, kuten Männikkötie 5:n ja Koivikkotie 1:n taloyhtiöiden pihat ovat laajoja ja monimuotoisia. Maunulan tapaan niissä on säilytetty luonnonmuotoja, ja nurmikolta esiin nousevat kalliot antavat niille eloisan ja jännittävän leiman. Pihoilla on lasten leikkejä varten telineitä ja hiekkalaatikot, pyykinkuivaustelineet ja mattojen tamppausteline. Nämä suomalaiseen asumiseen kuuluvat ja kovin tarpeelliset välineet ovat osa Maunulan alkuperäisiä piharakenteita. Arkkitehti Bertel Saarnio, 1954.

31. PIHAKORTTELIT
Nämä korttelit ovat eri arkkitehtien käsialaa: jokaisella on ollut suunniteltavana kokonainen laaja korttelialue rakennuksineen ja pihoineen. Yhteisenä tavoitteena on ollut aluesuunnittelun periaatteet, joissa tärkeää on ollut rakennusten sijoittaminen maastoon ilmansuunnat ja maaston muodot huomioon ottaen. Rakennukset on sijoitettu vapaasti, mäennyppylät ja kalliot antavat pihoille luonnetta. Rakennusten arkkitehtuuri on hyvin samanhenkistä, ”maunulalaista”. Merkittävimmät erot syntyvät rakennusten sijoittelusta kortteliin, sen luonnon olosuhteista ja näin syntyvistä, vaihtelevista pihatiloista. Kortteleiden suunnittelijoina ovat olleet Kai Blomstedt ja B. Stenbäck (kaksi korttelia), Auli ja Niilo Pulkka, Einari Teräsvirta, Keijo Laine, Markus Tavio sekä Matti Hakuri.


32.-33. SAHANMÄKI
Sahamäen kokonaisuuteen kuuluvat As. Oy Oulunkylän rivitalot ja Kiinteistö Oy Sahanmäki. Alueella on käytetty kolmea eri talotyyppiä: rivitaloa, pistetaloa ja lamellitaloa. Ne edustavat sodanjälkeisen rakentamisen asunto- ja talotyyppien kehittymistä. Sahanmäen rinneratkaisussa näkyy Maunulan vanhan osan perusajatus, jossa maisema, metsäluonto ja puutarhat yhdistyvät ja muodostavat portaattoman siirtymän alueen sisällä. Alkuperäisen maaston muodot on säilytetty, eikä suuria maamassoja ole siirrelty. Asuinalue on mainittu kansainvälisen modernismin merkkiteosten Suomea koskevassa luettelossa (DoCoMoMO). Erityisesti rivitalojen suomalaisen läpimurron kannalta alue on vailla vertaa. Rakennuttajana oli Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimikunta.
Entisen sahan paikalle mäen päälle kohonneet pistetalot muodostavat rivitalojen yläpuolelle linnoituksen tornit ja niiden takana muurina, yhdistävänä suojana, on S-muotoinen lamellitalo. Hissittömien tornitalojen ylimmissä kerroksissa on ateljeehuoneistoja, jotka suunniteltiin alun perin taiteilijoiden käyttöön.


RIVITALOALUE LIESIPOLKU, PIRTTIPOLKU, MALKAPOLKU, PAANUTIE (PILIPAM)
Hilding Ekelundin sommitelmassa rivitalojen tiilikattoiset rivistöt laskeutuvat Sahanmäeltä kohti niittypuistoa. Rivitalot on sovitettu rinteeseen monitasoratkaisuna, jolloin asuntojen sisäänkäynti liittyy esteettä ulkotilaan. As. Oy Oulunkylän Rivitalojen 22 rivitaloa muodostavat yhden ensimmäisistä Arava-rivitaloyhtiöstä, ja se oli kaiken kaikkiaan Suomen suurin. Asuntoihin muutti paljon kaupungin virkamiesperheitä lapsineen. Heille avarat tilat ja oma piha olivat mieleen sodanjälkeisen asuntopulan ja ahtauden aikoina. Jokaisella asunnolla on vaihtelevan kokoinen etu- ja takapiha sekä ympärillään yhteiset väljät viheralueet. Kaartuvat liuskekivikäytävät johtavat oven edustan patiolta pihan perälle. Joillakin pihoilla on vielä alkuperäisiä vesialtaita.


Pirttipolun päässä numerossa 4 on alueen huoltorakennus, jossa sijaitsevat nykyisin yhteiset pesutupa- ja kerhotilat sekä saunat. Isot ikkunat paljastavat ”Salmisen kauppana” tunnetun liikehuoneiston paikan. Rakennus on edelleen rivitalojen toiminnan keskipiste. Huoltorakennuksen yhteydessä oleva pitkä autotallirakennus oli merkittävä moderni uudistus 1950-luvulla, jolloin henkilöautojen määrä oli vielä vähäinen. Asuinalueesta on julkaistu kirja: Meidän Rivari (2012). Arkkitehti Hilding Ekelund, 1952-1956.
Pirttipolulta noustaan rappuset ylös Sahamäen kerrostaloille. Edessä näkyy vielä toisetkin rappuset, jotka nousevat talojen välistä Sahamäen sisäpihalle. Sisäpihalta suunnataan kohti porttimaista ulosmenoaukkoa Paanutielle päin.
34. PUNATIILISET TASAKATTOTALOT
Talot rakennettiin paikalta purettujen puutalojen, ns. Puu-Maunulan, tilalle vuonna 1972 Metsäpurontielle molemmin puolin kirkkoa. Osassa niistä on omistusasuntoja, osa on kaupungin vuokrataloja. Niissä on mm. isoja perheasuntoja, joita Maunulan vanhemmissa taloissa ei ole. Vuokratalot kokivat perusteellisen korjauksen 2018-19.


35. LEIKKIPUISTO
Maunulan leikkipuisto (1958) on yksi Helsingin vanhimmista leikkipuistoista. Suurten ikäluokkien aikana leikkipuisto ruokki soppajonossaan päivittäin jopa 400 lasta. Leikkipuisto on edelleen tärkeä eri-ikäisten ja eri kulttuureista peräisin olevien nuorten tapaamispaikka. Siellä järjestetään koululaisten iltapäivätoimintaa ja lapset voivat osallistua metsäkerhoon. Takka ja grilli ovat ahkerassa käytössä ja kesäisin on mahdollisuus puistoruokailuun. Leikkipuistoon kokoontuvat päivän mittaan hoitovapaalla olevat äidit lapsineen, perhepäivähoitajat, maahanmuuttajaäidit, koululaiset iltapäiväkerhoon ja välipalalle sekä myöhemmin iltapäivällä myös muuta nuorisoa. Neljä ohjaajaa valvoo leikkejä ja järjestää toimintaa. Leikkipuistolla on myös oma salivuoro liikuntahallilla ja joinakin talvina jäädytetty luistinkenttä.
Keväisin leikkipuistossa vietetään Maunula-päivää ja se on myös monien muiden tapahtumien keskipiste. Leikkipuistolla on hyvä sijainti keskeisten kulkureittien varrella ja sen läpi kulkee lähitalojen asukkaiden lisäksi ala-asteen, yläasteen ja lukionkin oppilaita eri suunnista.

36. KINO MAUNULA
Metsäpurontie 16:n siipirakennuksessa toimi 1956–62 elokuvateatteri Kino Maunula. Sen ensimmäisenä näytöksenä oli Pikku Ilona ja hänen karitsansa. Tässä elokuvassa oli mukana näyttelemässä maunulalaisia lapsia. Nyt siivessä on elokuva-alan äänistudio.

37. KIRKKO
Maunulan kirkon on suunnitellut arkkitehti Ahti Korhonen vuonna 1980. Kirkon seurakuntasalissa on Maunulassa asuneen akateemikko Sam Vannin maalaus ”Mooses ja laintaulut”. Alttaritauluna on kuvanveistäjä, taidegraafikko Heikki Niemisen puu- ja kupariveistos ”Krusifiksi” vuodelta 1981. Aulan Enkeli-veistos on kuvanveistäjä ja taidemaalari Aira Salosmaan. Maunula kuului alun perin Oulunkylän seurakuntaan. Vuoden 2019 alusta kirkko on ruotsinkielisen Petruksen seurakunnan kirkko ja sai uuden nimen Petrus-kirkko (Pietarin kirkko). Siellä on myös suomenkielistä Oulunkylän seurakunnan toimintaa, mm. suomenkielinen messu sunnuntaisin klo 12.
