Vihreä reitti: Puistojen Maunula

Reitti alkaa vanhalle Maunulalle tunnusomaisesta Saunabaarista ja kiertää Vesakkotien ison ja viihtyisän taloyhtiön kautta Keskuspuiston taimenpuron varteen ja Uurnalehdon takaportille. Sieltä kuljetaan Sorsapuiston kautta Metsäpurontielle, punatiilisten Kansanasuntojen läpi ja kävelytietä pitkin lukion viereen nousseiden uusien asumisoikeusasuntojen ohitse takaisin Saunabaarille.

Klikkaa kartta isommaksi

Vihreän reitin kohteet:

  1. Saunabaari
  2. Saunabaarin asukastalon toiminta ja lounaskahvila
  3. Maunula-seura ja Asukastila Maunulan Mediapaja
  4. Vesakkotien asuintalot
  5. 400-vuotissäätiön kortteli
  6. Koivikkotien rivitalot
  7. Maunulan luontopolku
  8. Maunulanpuro
  9. Maunulan ulkoilumaja
  10. Keskuspuisto
  11. Maunulan uurnalehto
  12. Pirkkolan liikuntapuisto ja Plotti
  13. Pirkkola
  14. Sorsapuisto
  15. Maunulan kansanasunnot
  16. Kuusikkotien uudet kerrostalot
  17. Maunulan yhteiskoulu

1. SAUNABAARI
Saunabaarin (1952) suunnitteli Kansanasuntojen arkkitehti Viljo Revell yhdessä Keijo Petäjän kanssa. Kansanasuntojen yleisessä saunassa oli miesten ja naisten osastoissa tilat noin 500 hengelle. Tuosta ajasta kertovat julkisivun suuret SAUNA -kirjaimet, jotka palautettiin paikalleen helmikuussa 2007. Alakerran pesulassa oli koneet jopa 600 kg:aa painavan pyykin päivittäiseen pesuun. Sisätilat olivat maineikkaan sisustussuunnittelija Antti Nurmesniemen käsialaa ja olihan siellä se baarikin. Saunoista luovuttiin 1970-luvulla. Suuresti muutetuissa tiloissa toimii katutasossa Maunula-Seuran ylläpitämä Mediapaja ja yläkerrassa kaupungin Asukastalo Saunabaari.

Kansanasuntojen yleisessä saunassa oli miesten ja naisten osastoissa tilat noin 500 hengelle. Tuosta ajasta kertovat julkisivun suuret SAUNA-kirjaimet. Saunoista luovuttiin 1970-luvulla. Kuva: Susanna Pitkänen 2019.

2. SAUNABAARIN ASUKASTALON TOIMINTA JA LOUNASKAHVILA
Asukastalo on avoinna arkisin ja sinne kannattaa piipahtaa sisään ihastelemaan arkkitehtuuria tai lounaalle. Lisätiedot omatoimisista ja ohjatuista harrastusryhmistä päivittyvät talon nettisivuille. Talolla voi harrastaa ohjatusti mm. kudontaa ja ompelua hyvillä välineillä tai siellä voi osallistua taide- ja liikuntaryhmiin tai pelata biljardia ja muita pelejä. Talossa on lounaskahvila, jossa voi lukea lehtiä. Alueen järjestöt käyttävät tilaa iltaisin ja siellä on mm. tanssia, musiikkia, bridgekerho ja SPR:n toimintaa.

3. MAUNULA-SEURA JA ASUKASTILA MEDIAPAJA
Maunula-Seura on vuonna 1964 perustettu kaupunginosayhdistys. Sen tavoitteena on alueen asukkaiden yhteisöllisyyden ja viihtyvyyden sekä hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisääminen. Maunula-Seura haluaa myös kehittää Maunulan positiivista imagoa. Seura mahdollistaa monien alueen toimijoiden ja asukasryhmien toimintaa mm. ylläpitämällä Asukastila Maunulan Mediapajaa ja toimimalla kumppanina lukuisissa kulttuurihankkeissa ja -tapahtumissa, kuten jokakesäisessä Maunulan Musaa ja Makkaraa -kaupunginosafestivaalin järjestämisessä.

Asukastila Maunulan Mediapajaa ylläpitämällä Maunula-Seura haluaa ehkäistä digitaalista ja sosiaalista syrjäytymistä ja edistää alueen yhteisöllisyyttä ja viestintää.
Mediapajalla annetaan arkipäivisin maksutonta opastusta tietokoneiden, tablettien ja puhelinten käytössä eli niissä välineissä ja palveluissa sekä taidoissa, joilla pärjätään tietoyhteiskunnassa. Mediapaja tarjoaa myös kaikille asukkaille mahdollisuuden käyttää tietokonetta ja internetiä ilmaiseksi sekä kopioida ja tulostaa omakustannushintaan. Iltaisin Mediapajan tilaa käyttävät maunulalaiset kehittäjäryhmät kokous- ja työryhmätilana. Mediapajalla tehdään Maunulan Sanomia ja ylläpidetään Maunulan kotisivuja. Siellä järjestetään myös pienimuotoisia taide- ja valokuvanäyttelyitä. Mediapajaa pitävät auki aktiiviset asukkaat talkoovoimin. Esimerkiksi vuonna 2018 Mediapajalla kävi yli 9 000 asiakasta.

Saunabaarin (1952) suunnitteli Kansanasuntojen arkkitehti Viljo Revell yhdessä Keijo Petäjän kanssa. Nykyään tiloissa toimii katutasossa Maunula-Seuran ylläpitämä Mediapaja ja yläkerrassa kaupungin Asukastalo Saunabaari. Kuva: Susanna Pitkänen

4. VESAKKOTIEN ASUINTALOT
As.Oy Vesakon rakennukset ja pihat ovat kauniita, ja rakennukset on kunnostettu huolella pari vuotta sitten. Arkkitehtuuri on muodoltaan rikasta monine yksityiskohtineen. Julkisivuja rytmittävät karkean roiskerappauksen ja sileän rappauksen vaihtelevat pinnat sekä ulkoseinien vaihtelevat värit. Sisäänvedetyt parvekkeet ulkonevat rungosta kevyesti muodostaen seinäpintaan ilmavan reliefin. Talojen väliin jäävät pihat ovat laajoja ja maaston säilyttäminen ja kaivumaiden muotoilu osana pihoja on huomattavan taidokasta. Kortteli on kaiken kaikkiaan toteuttanut aikakauden parhaita suunnitteluperiaatteita ja on myös puutarhataiteellisesti arvokas. Korttelin läpi kulkee polkuja, jotka luovat miellyttävän reitistön korttelin sisällä ja korttelista toiseen. Talvisin pihalle jäädytetään ahkerassa käytössä oleva luistinrata.

Vesakkoon liittyi alussa erikoinen hallinnollinen ongelma: yhtiön tontin keskellä kulki Oulunkylän ja Huopalahden raja. Tämä olisi merkinnyt asukkaiden kuulumista kahteen eri seurakuntaan. Maaliskuussa 1954 valtioneuvosto päätti kuitenkin liittää koko Keskuspuiston itäpuolisen osan Oulunkylän seurakuntaan.

As.Oy Vesakon rakennukset ja pihat ovat kauniita, ja rakennukset on kunnostettu huolella pari vuotta sitten. Arkkitehtuuri on muodoltaan rikasta monine yksityiskohtineen. Julkisivuja rytmittävät karkean roiskerappauksen ja sileän rappauksen vaihtelevat pinnat sekä ulkoseinien vaihtelevat värit. Kuva: Susanna Pitkänen

5. 400-VUOTISSÄÄTIÖN KORTTELI
Helsingin kaupungin 400-vuotissäätiön senioritalot ovat vuodelta 1953, jolloin suunnittelukilpailun voittivat arkkitehdit Aino Kallio-Ericsson ja Veikko Malmio. Viisikerroksinen 1963 valmistunut lisärakennus on tontin etelälaidalla Töyrytien varrella. Säätiö lakkautti toimintansa 2015-16, jolloin asunnot siirtyivät kaupungin kiinteistöyhtiön Hekan hallintaan. Korttelissa on kolmen asuinkerrostalon lisäksi matala siipi, jossa on myös kokoustilaksi hyvin luontuva iso ruokasali ja keittiö. Hyvin hoidettu puisto ja Koivikkotien puoleinen metsikkö ovat mukava lisä vuokralaisille nauttia ulkoilmasta, vaikka kävely ei enää pitkälle kantaisikaan. Pihalla harrastetaan myös kaupunkiviljelyä isoissa viljelylaatikoissa.

400-vuotissäätiön kortteli. Kuva: Susanna Pitkänen

6. KOIVIKKOTIEN RIVITALOT
Koivikkotien rivitalot ovat pääosin 1950-luvulta. Rivitaloista uusin valmistui vuonna 2018 jo 1950-luvun asemakaavaan merkitylle rakennuspaikalle. Rivitalot rajaavat Maunulaa Maunulanpuistoon päin. Autot ovat monin paikoin vallanneet talojen etupihat, mutta katutilan yleisilme on suurelta osin säilyttänyt puistomaisen luonteensa. Takapihojen viertä kulkee ulkoilureitti ja Maunulanpuro.

Koivikkotien rivitalot. Kuva: Susanna Pitkänen

7. MAUNULAN LUONTOPOLKU
Luontopolku kiertää Maunulanpuiston viehättävissä maisemissa: metsissä, pähkinälehdoissa, purolaaksoissa ja kulttuurimaisemissa. Polku on noin 3,3 km pitkä ja merkitty käpymerkeillä. Polun teema on ”Luonnon kiertokulku ja monimuotoisuus”.
Maunulan luontopolku on suunniteltu alueen asukkaiden aloitteesta ja yhteistyössä heidän kanssaan. Luontopolku sopii omin jaloin kulkeville, mutta ei esimerkiksi lastenrattaille. Talvella sitä ei pidetä kunnossa. Kallioilla polku on paikoin jyrkkä, mutta kalliot voi kiertää muiden polkujen kautta. Luontopolku valmistui uudistettuna Keskuspuiston 100-vuotisjuhliin vuonna 2014 asukkaiden ja kaupungin yhteistyönä.

8. MAUNULANPURO
Maunulanpuro on Pikku-Huopalahteen laskevan Haaganpuron alkuperäinen latvaosa, joka on kuvattuna ensimmäisen kerran 1600- ja 1700-lukujen taitteen kartoissa. Kaupungistuminen johti vedenlaadun voimakkaaseen huononemiseen ja kalakantojen romahdukseen 1900-luvun puoliväliin mennessä. Vuodesta 2005 lähtien talkoilla tehtyjen kunnostusten ansiosta puron pohjaeläimistö ja -kasvillisuus on alkanut palautumaan. Nykyisin ravintoa löytyy myös koskikaroille, jotka ovat talvehtineet purolla jo useana vuotena. Vuonna 2011 Maunulanpuroon tehtiin ensimmäinen taimenistutus ja taimenkannan toivotaan aloittavan luontaisen lisääntymisen. Maunulan luontopolku sivuaa puroa ja sen varrella on luontopolun opastaulu.

Vuodesta 2005 lähtien talkoilla tehtyjen kunnostusten ansiosta puron pohjaeläimistö ja -kasvillisuus on alkanut palautumaan. Kuva: Liisa Lohtander

9. MAUNULAN ULKOILUMAJA
Maunulan maja rakennettiin vuonna 1914 muun muassa suojeluskuntien ja Suomen Metsäyhdistyksen käyttöön. Majan vieressä sijaitsi vuosina 1914-1962 toiminut ampumarata. Olympia-ampujat harjoittelivat ja kilpailivat alueella vuonna 1952. Vuodesta 1960 lähtien Helsingin Latu on pitänyt majalla kaikille Keskuspuistossa liikkujille avointa kahviota ja lenkkisaunaa. Majaa voi myös vuokrata yksityistilaisuuksiin. Kuistilta löytyvään laatikkoon voi kirjata luontohavaintoja. Maunulan majalla on luontopolun ja Keskuspuiston opastaulut.

Maunulan maja. Kuva: Maija Hakanen

10. KESKUSPUISTO
Töölönlahdelta Eläintarhan alueelle ja Pasilan metsiin ulottunutta Keskuspuistoa laajennettiin myöhemmin koko kaupungin halki kulkevaksi metsä- ja puistovyöhykkeeksi, joka päättyy Haltialaan ja Vantaanjoelle, Helsingin pohjoisrajalle. Tuhannen hehtaarin laajuinen Keskuspuisto on kymmenen kilometriä pitkä ja edustaa hyvin etelärannikon rikasta ja vaihtelevaa luontoa. Sen luonto on monipuolista, maasto vaihtelevaa ja lintu- ja nisäkäslajisto runsas.

Koko Keskuspuisto on nykyään asemakaavoitettu. Vuoden 2016 yleiskaavassa Keskuspuistoon sijoitettiin asuin- ja toimitilarakentamista etenkin Hämeenlinnanväylän varrelle, mutta Keskuspuiston pelastamiseksi toiminut Keskuspuistoryhmä ja helsinkiläiset onnistuivat toiminnallaan torjumaan nämä suunnitelmat. Helsingin hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus kumosivat yleiskaavan tältä osin.

Keskuspuistosta löytyvät ulkoilu- ja liikunta-alueet palveluineen, kattavat ulkoilutie- ja latuverkostot, viljelypalsta-alueita, eläinten hautausmaa, luontopolkuja ja useita luonnonsuojelualueita.

Maunulanpuistossa Keskuspuiston metsät ovat jykeviä kuusikoita, punakylkisiä männiköitä ja valkorunkoisia koivikoita. Helsinkiläiset hoitavat ahkerasti viljelypalstoja, jotka sijaitsevat Maunulanpuiston entisillä pelloilla. Pirkkolantien eteläpuolelle istutetut lehtikuuset, lehmukset ja vaahterat puskevat hyvää vauhtia kohti taivasta ja lieventävät Hämeenlinnanväylän melua ja sitovat pölyä. Ketun jäljet pajupensaikon juurella eivät ole harvinaisuus. Maunulanpuro virtaa Maunulanpuiston läpi ja puron varrella on retkipaikka kivisine pöytineen ja penkkeineen.

Maunulanmetsän erikoisuuksiin kuuluvat pieni saarnimetsikkö, pallomaiset terijoensalavat sekä erityisen arvokas luontokohde Maunulan pähkinäpensaslehto, joka on luonnonsuojelulain mukaan suojeltu luontotyyppi. Se on luonnontilaiseen verrattava alue, jolla on tyypillinen lehtokasvillisuus. Suojelun käynnistyessä 2001 kasvoi alueella noin 100 yli kaksimetristä pähkinäpensasta sekä kymmenkunta metsälehmusta. Pähkinäpensaslehdon muista lajeista lehtokuusama ja kevätlinnunherne ovat Helsingissä huomionarvoisia lajeja. Keväisin rinteessä on myös mm. valko- ja sinivuokkoja. Maunulan luontopolku kulkee pähkinäpensaslehdon läpi.

Maunulanmetsän pähkinäpensaslehto hehkuu syksyisin keltaisena. Kuva: Liisa Lohtander

11. MAUNULAN UURNALEHTO
Maunulan uurnalehto on Suomen ensimmäinen pelkästään uurnahautauksia varten rakennettu hautausmaa. Vuonna 1966 käyttöön vihityn hautausmaan pinta-ala on 8 ha, ja hautoja on jo 11 000. Alueen suunnitteluun ovat osallistuneet Erik Sommerschield, Maj-Lis Rosenbröijer ja Bey Heng. Eri korttelit ovat luonteeltaan hyvin erilaisia; on metsäisiä, runsain istutuksin varustettuja ja suorarivisiä, perinteisempiä alueita. Runsaat puu- ja pensasryhmät pehmentävät yleisvaikutelmaa.
Hautausmaalla on sähköinen tieto- ja karttajärjestelmä, joka sisältää tiedot haudoista ja vainajista. Haudan sijaintia voi kysellä vainajan nimen mukaan. Hautausmaan portilla on kukkakioski. Hautausmaalla on myös sirottelualue, joka valmistui vuonna 2012. Muistokivenä on massiivinen graniittilohkare, johon voi kiinnittää muistolaatan, joka lunastetaan seurakuntayhtymältä. Laattaan kaiverretaan vainajan nimi, syntymä- ja kuolinaika. Maunulan luontopolku kulkee hautausmaan kautta. Uurnalehto soveltuu erinomaisesti puisto- ja pihalintujen tarkkailuun. Hautausmaan portit ovat auki klo 7.00-22.00.

Maunulan uurnalehto. Kuva: Aiko Lohtander

12. PIRKKOLAN LIIKUNTAPUISTO JA PLOTTI
Pirkkolan liikuntapuistosta järjestetyn suunnittelukilpailun voittivat vuonna 1959 Kaija ja Heikki Siren. Rakentaminen kuitenkin viivästyi, mutta kentät valmistuivat kuitenkin vuosina 1965–1967 ja funktionalismia edustava uima- ja palloiluhalli vuonna 1968. Keskuspuistoon sijoittuva Pirkkolan liikuntapuisto on Helsingin merkittävimpiä liikuntapaikkoja ja se tarjoaa mahdollisuuksia sisä- ja ulkoliikuntaan sekä joukkue- ja yksilölajeihin niin kesällä kuin talvellakin. Liikuntapuisto sisältää uima- ja palloilu-, liikunta- ja jäähallin lisäksi urheilukenttiä, kuntoratoja, ulkokuntoiluvälineitä, lasten uimalammikon sekä talvella latuverkoston. Uima-/palloiluhallissa on kahvila ja wc sekä kokoustila noin 50 hengelle.

Kesällä on avoinna lasten uimalammikko Plotti, joka on hiekkapohjainen ja johon vesi tulee vesijohtoverkosta. Plotilla on kesäisin uimavalvoja, kioski sekä vessat, kylmät suihkut ja pukuhuone. Pirkkolan liikuntapuistossa on kaksi eri pysäköintialuetta eri puolilla liikuntapuistoa. Toinen on Pirkkolantien varressa Uurnalehtoa vastapäätä ja toinen uimahallin luona liikuntapuiston keskellä.

Pirkkolan liikuntapuisto ja Plotti. Kuva: Susanna Pitkänen

13. PIRKKOLA
Pirkkola on valtakunnallisesti arvokas ja asemakaavalla suojeltu jälleenrakennuskauden pientaloalue. Ruotsalaiset lahjoittivat vuonna 1940 talvisodasta toipuvaan Suomeen 2000 pientaloa, joista 150 pystytettiin Pirkkolaan Britaksen tilan metsäpalstalle. Puutarha-arkkitehti Elisabeth Koch laati vuokratonteille suunnitelmia tonttien sisääntuloista, rajautumisesta katutilaan ja maaston käsittelystä. Myöhemmin nousi vielä rintamamiestaloja muun muassa Viidenrajantielle. Pirkkolan vanhimmat pientalot Petaksentien päässä ovat vuoden 1939 asuntonäyttelystä. Numero 41 on Alvar Aallon käsialaa.

Pirkkolan pientaloalue. Kuva: Tapio Heikkilä

14. SORSAPUISTO
Sorsapuisto kuuluu Maunulan kansanasuntojen rakentamisvaiheeseen osana Revellin ja Petäjän suunnittelemaa aluetta. Itse puiston suunnitteli kaupungin puutarhurina vuosina 1946-1957 toiminut Bengt Schalin. Schalinin alkuperäiseen sommitelmaan kuului nurmireunainen koristelampi, kauniisti kaartuvat puistokäytävät, pelikenttä, luonnonpuusto ja vapaa nurmipinta sekä kukkivat yksittäispensaat. Viereisen päiväkodin pihalle johti käytävä. Avoin nurmipinta mahdollistaa mm. kesäisen puistojumpan ja Musaa ja Makkaraa -festivaalin järjestämisen. Sorsapuisto kunnostettiin 2018-19. Puiston laidalla on alunperin Kansanasuntoja varten rakennettu 130-paikkainen Maunulan päiväkoti. Päiväkoti käyttää lähiympäristön puistoja retkeilyyn ja ympäristökasvatuksen. Päiväkodissa on mm. kerhotoimintaa kotihoidossa oleville lapsille.

15. MAUNULAN KANSANASUNNOT
Helsingin kaupungin omistaman Maunulan Kansanasunnot Oy:n rakennukset edustavat 1950-luvun laadukasta kunnallista rakentamista. Kokonaisuuden suunnittelivat arkkitehdit Viljo Revell ja Keijo Petäjä. Maunulan kansanasuntoihin kuuluvat 12 asuintaloa, päiväkoti, huoltorakennus sekä yleinen sauna muodostavat oman aluekokonaisuutensa Vanhan Maunulan sisällä. Rakennukset ovat vuosilta 1949-53. Ne sijaitsevat loivasti länteen viettävällä puistomaisella rinteellä, vapaasti suhteessa katulinjaan. Sivukaduilla, Koivikkotiellä ja Vesakkotiellä, sijaitsevat rakennukset ovat vinosti katulinjaan nähden ja jättävät näin kadut avoimiksi ja ilmaviksi. Kortteleiden sisällä kulkee polkuja, jotka tekevät liikkumisen helpoksi. Julkiset rakennukset – päiväkoti, sauna ja huoltorakennus – sijaitsevat Sorsapuiston laidoilla. Kaikissa rakennuksissa on tehty peruskorjaus viime vuosina.

Kansanasunnot. Kuva: Susanna Pitkänen

16. KUUSIKKOTIEN UUDET KERROSTALOT
Kuusikkotien päähän on noussut kaksi 2-kerroksista rivitaloa, 3-kerroksinen pienkerrostalo ja kaksi 5-kerroksista kerrostaloa. Niissä on 65 asumisoikeusasuntoa, joissa on myös Maunulasta puuttuvia suuria perheasuntoja. Lampuotilantien ja uuden alueen väliin jää metsäinen vyöhyke ja kulkureitti esimerkkinä Maunulan perusajatuksesta. Nämä uudet rakennukset kertovat 2010-luvulla alkaneesta kaupunkirakenteen tiivistämisestä. Rakennusten suunnittelu on A-konsulttien käsialaa.

17. MAUNULAN YHTEISKOULU
Koulua perustettaessa päädyttiin siirtämään Maunulaan Viipurin Reaalikoulun toiminta. Vuonna 1914 Viipurissa perustettu koulu muutti sodan jälkeen Helsinkiin ja etsi täällä majapaikkaa. Kun Maunula tarvitsi yhteiskoulun ja lukion – myöhemmin Helsingin matematiikkalukio – ja viipurilaiset koulutalon, yhdistettiin voimat ja uusi moderni koulutalo rakennettiin 1963 Kuusikkopuistoon. Arkkitehtinä toimi koulusuunnittelijana ansioitunut Jorma Järvi. Sittemmin koulua on moneen kertaan laajennettu ja muokattu. Monipuolisessa oppilaitoksessa on painotettu musiikkitoimintaa ja luonnontieteitä ja siellä tarjotaan mahdollisuus suorittaa yläaste myös englanninkielisellä luokalla. Koulun muusikkojen ja kuorojen konsertit keräävät juhlasalin täyteen vuosittain.

>> Kotikaupunkipolun pääsivulle